ABB- ja Power-One/Aurora-inverttereitä on Suomessa edelleen paljon käytössä omakotitaloissa, maatiloilla, taloyhtiöissä ja yrityskiinteistöissä. Laitteita ei enää valmisteta ABB:n aurinkoinvertterimallistona, mutta toimiva vanha invertteri voi jatkaa tuotantoa vielä pitkään.
Tavallisia laitesarjoja ovat PVI-3.0/3.6/4.2-TL-OUTD, PVI-6.0/8.0/10.0/12.5-TL-OUTD, TRIO-5.8/7.5/8.5-TL-OUTD ja TRIO-20.0/27.6-TL-OUTD. Myös UNO-DM-PLUS-, PVS- ja REACT-laitteita on käytössä. Huolto-ohje valitaan aina tyyppikilven täydellä mallimerkinnällä, koska saman tehoisetkin laitteet voivat kuulua eri sukupolveen.
Vianrajauksessa erotetaan neljä asiaa toisistaan: invertterin toiminta, paneeliketjujen tuotanto, sähköverkon tila ja tuotannonseurannan yhteys. Aurora Visionin offline-tila ei yksin tarkoita, että tuotanto olisi pysähtynyt. Toisaalta portaalissa näkyvä vanha tuotantohistoria ei osoita, että invertteri tuottaa juuri nyt.
ABB:n aurinkoinvertterivalikoima laajeni vuonna 2013, kun yhtiö osti Power-Onen. Siksi monen ABB-logolla varustetun invertterin tekniikka, PVI-mallimerkintä ja Aurora-nimi ovat peräisin Power-One-ajalta.
ABB myi aurinkoinvertteriliiketoimintansa FIMERille, ja kauppa valmistui maaliskuussa 2020. ABB-merkkiset aurinkoinvertterit eivät enää kuulu ABB:n nykyiseen tuotantoon. Vanhojen mallien käyttöohjeita ja teknisiä asiakirjoja löytyy edelleen ABB:n arkistosta ja FIMERin legacy-tuotesivuilta.
Tämä tausta näkyy huollossa käytännössä kolmella tavalla:
Laitteen vanha logo ei ratkaise takuun, varaosan tai tukikanavan saatavuutta. Ne tarkistetaan alkuperäisten ehtojen, sarjanumeron, toimitusajan ja nykyisen vastuutahon perusteella.
Aurinkotekniikka auttaa ABB- ja Power-One/Aurora-invertterin häiriön selvittämisessä myös silloin, kun järjestelmä on hankittu muualta tai alkuperäinen toimittaja ei enää palvele kohdetta. Työ alkaa mallin, vikailmoituksen, tuotantotietojen ja kuvien perusteella.
Huolto etenee näin:
Jatkuva valvonta, takuukäsittely, varaosat, seurantayhteyden uudistaminen ja laitevaihto sovitaan erikseen.
Turvallinen raja käyttäjälle: voit lukea näytön, kuvata tyyppikilven, tallentaa vikatekstin ja tarkistaa seurannan viimeisen aikaleiman. Voit tarkistaa vain selvästi merkityn ulkoisen AC-suojan ja laitteen oman DC-kytkimen asennon avaamatta koteloita. Älä avaa invertteriä, dataloggeria tai sähkökeskusta, irrota paneeliliittimiä, mittaa jännitteitä tai muuta verkkoasetuksia. Paneeliston DC-jännite voi olla vaarallinen aina valoisalla, ja invertterin sisällä voi olla varautunutta energiaa myös erottamisen jälkeen.
ABB-huollon tärkein lähtötieto on tyyppikilven täydellinen mallimerkintä. Esimerkiksi PVI-3.0-TL-OUTD, UNO-DM-3.0-TL-PLUS-Q ja TRIO-5.8-TL-OUTD ovat eri laitteita, vaikka niiden nimellisteho olisi lähellä toisiaan. Myös loppuosat, kuten -S, -FS, -S2, -S2X ja -Q, kuuluvat mallimerkintään.
Kuvaa tyyppikilpi suoraan edestä hyvässä valossa. Tekstin, sarjanumeron ja mahdollisen viiva- tai QR-koodin tulee olla luettavissa. Kirjaa ainakin:
Jos kohteessa on useita inverttereitä, numeroi laitteet ja kuvat. Kerro, mikä laite hälyttää, puuttuu seurannasta tai tuottaa muita vähemmän. Yritys- ja maatilakohteessa laitetunnusten on hyvä vastata yksiviivakaavion, keskuksen ja valvontajärjestelmän nimiä.
Power-One oli Aurora-aurinkoinvertterien valmistaja ennen ABB-yrityskauppaa. ABB jatkoi useita samoja PVI- ja TRIO-tuoteperheitä omalla brändillään. FIMER puolestaan osti ABB:n aurinkoinvertteriliiketoiminnan vuonna 2020. Siksi samaan tekniseen sukuun liittyviä ohjeita voi löytyä eri nimillä.
Tunnistuksessa käytetään seuraavaa järjestystä:
Pelkkä ABB-logo ei riitä. Vastaavasti FIMERin nykyisellä sivulla oleva samanniminen tuote ei automaattisesti ole sama laiteversio kuin vuosia aikaisemmin asennettu ABB-laite.
Vanhan ABB-kohteen tuotantotieto voi jäädä pelkästään invertterin omaan näyttöön tai kulkea erillisen tiedonkerääjän kautta pilvipalveluun. Järjestelmässä voi olla RS485-ketju, Aurora-protokolla, Modbus, Ethernet, WiFi-kortti, ulkoinen VSN-loggeri tai kolmannen osapuolen valvonta. Tuotannonseurannan puuttuminen ei siksi vielä kerro, että invertteri olisi pimeä.
Kirjaa tai piirrä tarvittaessa:
PVI- ja TRIO-sarjoja on asennettu omakotitaloihin, maatiloille, taloyhtiöihin, yrityskiinteistöihin ja suurempiin aurinkovoimaloihin. Vanhan laitteen oma näyttö ja tapahtumaloki ovat huollossa erityisen tärkeitä, koska alkuperäinen verkkoyhteys tai asentajaportaali ei välttämättä enää ole käytettävissä.
PVI-3.0-, PVI-3.6- ja PVI-4.2-TL-OUTD ovat yksivaiheisia, muuntajattomia verkkoinverttereitä. Niitä on myyty sekä Power-One/Aurora- että ABB-nimellä. Laitteissa on tyypillisesti kaksi MPP-säädintä, kaksirivinen näyttö, vihreä POWER-merkkivalo, keltainen ALARM-merkkivalo ja punainen GFI-merkkivalo.
Tämän sukupolven vianrajauksessa toistuvat:
PVI-laitteen näytön pimeneminen yöllä voi olla normaalia, koska laite käynnistyy paneeliston DC-jännitteestä. Valoisalla täysin pimeä laite, vaikka samaan paneelikenttään verrattava toinen invertteri jo tuottaa, vaatii AC- ja DC-syöttöjen sekä laitteen kunnon ammattilaisen tarkistuksen.
PVI-6.0-, PVI-8.0-, PVI-10.0- ja PVI-12.5-TL-OUTD ovat kolmivaiheisia vanhan sukupolven verkkoinverttereitä. Laitteet ovat fyysisesti suuria ja käyttävät mallista riippuen luonnollista tai puhallinavusteista jäähdytystä.
Sarjassa esiintyy standardi-, -S- ja -FS-versioita. -S-versiossa on laitteen oma DC-erotuskytkin. -FS-versiossa on lisäksi mallikohtainen sulakerakenne. Varianttia ei päätellä ulkoisen kytkimen perusteella, vaan koko tyyppimerkintä tarkistetaan.
Tämän sarjan huollossa tarkistetaan erityisesti:
Laitteen painon, DC-jännitteen ja sisäisen varausajan vuoksi koteloa ei avata käyttäjän tarkistuksena. Myös puhaltimen vaihto, sulakkeen tarkastus ja sisäinen puhdistus kuuluvat huoltoon.
TRIO-5.8-, TRIO-7.5- ja TRIO-8.5-TL-OUTD ovat kolmivaiheisia verkkoinverttereitä, joita on käytetty kotitalouksissa sekä pienissä yritys- ja kiinteistökohteissa. Sarjassa on kaksi MPP-säädintä, paikallinen näyttö ja malliversion mukaan DC-kytkin, sulakkeita, ylijännitesuojia tai tiedonsiirron lisäkortteja.
TRIO-sarjassa laitteen oma näyttö, RS485-tiedonsiirto ja mahdollinen VSN300 WiFi Logger Card ovat eri asioita. Invertteri voi tuottaa, vaikka pilvipalvelu ei päivity. Toisaalta portaalissa näkyvä vanha tuotantokäyrä ei todista, että laite tuottaa juuri nyt.
Tallenna vikatilanteessa:
TRIO-20.0- ja TRIO-27.6-TL-OUTD ovat kolmivaiheisia yritys-, maatila- ja kiinteistökohteiden inverttereitä. Laitteissa on kaksi itsenäistä MPP-säädintä, ja useat variantit eroavat DC-liitäntöjen, sulakkeiden, kytkimien ja ylijännitesuojien osalta. Pitkä loppumerkintä, kuten -S2 tai -S2X, kuuluu aina mallin tunnistukseen.
Suurissa TRIO-kohteissa vianrajaus tehdään koko voimalan tasolla:
Yhden suuren invertterin pysähtyminen voi näkyä koko voimalan tuotannossa huomattavana pudotuksena. Siksi päivämäärä, sää, tuotantokäyrä, rinnakkaisten laitteiden arvot ja tapahtumaloki tallennetaan ennen kuittausta tai uudelleenkäynnistystä.
UNO-DM-TL-PLUS-Q on ABB-kauden myöhempi yksivaiheinen invertterisukupolvi, jota on ollut useissa teholuokissa noin 1,2-6,0 kW. Laitteen käyttö ja tiedonsiirto poikkeavat selvästi vanhasta PVI-sarjasta. Siinä on sisäinen verkkokäyttöliittymä, langaton käyttöönotto ja malliversion mukaan integroitu yhteys Aurora Visioniin.
UNO-DM-PLUS-kohteessa selvitä erikseen:
Vanhan PVI-sarjan näppäily- tai RS485-ohjetta ei sovelleta UNO-DM-PLUS-Q-laitteeseen ilman mallikohtaista vahvistusta.
ABB:n myöhempiin laitesukupolviin kuuluvat muun muassa TRIO-50/60-, TRIO-TM-50/60-, PVS-50/60- ja PVS-100/120-mallit. Niitä on käytetty yrityskiinteistöissä, maatiloilla ja suuremmissa voimaloissa. Osassa on sisäinen dataloggeri ja verkkokäyttöliittymä, jolloin ulkoista VSN700-laitetta ei välttämättä tarvita.
Näissä kohteissa mallin lisäksi tarvitaan:
PVS- tai TRIO-TM-laitteen asetuksia ei muuteta vanhan PVI/TRIO-kooditaulukon perusteella. Suurten laitteiden huolto suunnitellaan kohdekohtaisesti niin, että erotus, nostot, työalue ja tuotantoseisokki voidaan toteuttaa turvallisesti.
Vanha verkkoinvertteri käynnistyy ja sammuu paneelijännitteen mukaan. Normaali päivä muodostuu useasta vaiheesta:
Waiting Sun tai pimeä näyttö voi siis olla aamulla, illalla ja yöllä normaalia. Sama tila kirkkaana keskipäivänä vaatii tarkemman tarkistuksen. Kellonaika, sää, paikallinen teho, päivän energia ja muiden saman kohteen invertterien tila kuuluvat aina tulkintaan.
Monissa PVI- ja TRIO-malleissa on kaksi itsenäistä MPP-säädintä. Ne voivat palvella kahta eri paneeliketjua tai paneelikenttää. Ratkaisu on hyödyllinen esimerkiksi itä-länsikatolla, jossa kentät tuottavat eri aikaan päivästä.
MPPT-tuloja verrataan vain, jos paneelimäärä, ilmansuunta, kallistus ja varjostus ovat keskenään vertailukelpoisia. Eri ilmansuuntien hetkellinen teho voi poiketa paljon ilman vikaa. Samanlaisten kenttien pysyvä ero voi sen sijaan viitata lumeen, varjostukseen, paneeli- tai liitinvikaantumiseen, avoimeen paneeliketjuun tai invertterin tulon häiriöön.
Näytöltä luettavia hyödyllisiä arvoja ovat DC-jännite, DC-virta ja teho. Niitä tarkastellaan samalta kellonlyömältä:
Yksittäinen hetkellinen lukema ei yleensä riitä. Arvot tallennetaan usealta kirkkaalta päivältä samaan kellonaikaan ja niitä verrataan tuotantokäyrään sekä rinnakkaisten laitteiden tietoihin.
Vanhoissa PVI- ja TRIO-laitteissa on yleensä kaksirivinen näyttö ja kolme merkkivaloa. Tarkka merkitys varmistetaan mallin käyttöohjeesta, mutta tavallisessa tuotantotilassa vihreä POWER-valo palaa ja näytöllä näkyvät käyttötila, hetkellinen teho sekä energiakertymät. Keltainen ALARM-valo kertoo varoituksesta tai häiriöstä. Punainen GFI-valo liittyy maavuoto- tai eristysvalvontaan ja vaatii erityistä varovaisuutta.
Tee tarkistus valoisaan aikaan ja tallenna:
Waiting Sun on tavallisesti käynnistys- tai vähäisen säteilyn tila. Missing Grid tarkoittaa, ettei laite sillä hetkellä hyväksy tai havaitse sähköverkkoa. Kumpaakaan viestiä ei tulkita irrallaan kellonajasta, auringonvalosta, AC-suojien tilasta ja tapahtumahistoriasta.
Yhden päivän tuotanto ei yksin riitä kuntopäätelmään. Pilvisyys, lumi, varjostus, paneelien suunta, verkon jännite ja mahdollinen tehonrajoitus vaikuttavat tulokseen. Vertailu tehdään saman järjestelmän omaan historiaan ja samanlaisiin paneelikenttiin.
Tuotantokäyrä auttaa erottamaan koko päivän tuotantokatkon, hetkellisen verkkohäiriön, yhden paneelikentän poikkeaman ja pelkän tiedonsiirtokatkon. Vertailupäiväksi valitaan mahdollisimman samanlainen ehjä päivä samalta vuodenajalta.
Tasainen leikkautuminen invertterin nimellistehon kohdalle voi olla järjestelmän normaalia mitoitusta. Epäsäännöllinen katkeilu, toistuvat vikaviestit tai aiemmasta selvästi muuttunut käyrän muoto ovat olennaisempia huoltohavaintoja.
Päivän kilowattitunteja verrataan ensisijaisesti saman järjestelmän aikaisempiin vuosiin. Kahden eri voimalan tuotantoa voidaan verrata jakamalla päivän energia paneeliston nimellisteholla, jolloin tulokseksi saadaan kWh/kWp. Vertailussa huomioidaan silti ilmansuunta, kallistus, lumi, varjostus, lämpötila, tehonrajoitus ja seurantatiedon täydellisyys.
Usean invertterin kohteessa rinnakkaiset laitteet ovat usein paras vertailuryhmä. Jos samanlaisia paneelikenttiä palvelevista laitteista yksi jää toistuvasti jälkeen, sen MPPT-arvot, tapahtumat ja lämpötila tarkistetaan erikseen. Yhden pilvisen päivän perusteella ei tehdä vikapäätelmää.
Tarkista kolme tietoa samalta ajankohdalta:
Jos paikallinen teho ja päivän energia kasvavat mutta portaali ei päivity, aurinkosähköjärjestelmä tuottaa ja vika on todennäköisesti tiedonsiirtoketjussa. Jos myös paikallinen teho ja päivän energia pysyvät nollassa valoisalla, tarkistus kohdistuu invertterin käyttötilaan, paneelipuoleen, AC-syöttöön ja vikailmoitukseen.
ABB:n vanhoille PVI-, TRIO-, UNO-DM- ja PVS-laitteille ei anneta yhtä yleistä katkaisujärjestystä. Kytkimien rakenne, sisäinen purkautumisaika ja valmistajan ohje vaihtelevat mallin mukaan. Väärä järjestys tai liian lyhyt odotus voi aiheuttaa uuden häiriön tai vaaratilanteen.
Uudelleenkäynnistys tehdään vain, jos:
Jos punainen GFI-valo palaa, laite haisee palaneelta, kuuluu poikkeava ääni, kotelo on vaurioitunut tai vettä on päässyt laitteeseen, uudelleenkäynnistystä ei tehdä. Laite jätetään turvalliseen tilaan ja kohde arvioidaan sähköalan ammattilaisen toimesta.
Vanhan ABB-laitteen asetuksiin voi liittyä käyttäjä-, huolto-, verkko- tai asennussalasanoja. Aurora Visionissa voi puolestaan olla Site Owner-, Operator- tai Administrator-tyyppisiä käyttöoikeuksia. Portaalin kirjautumistunnus, invertterin paikallinen salasana ja verkkoasetusten huoltotunnus eivät ole sama asia.
Älä lähetä salasanoja, palautuskoodeja tai WiFi-avaimia tavallisessa sähköpostissa. Huoltoa varten voidaan jakaa rajattu seurantaoikeus valmistajan tukemalla tavalla tai toimittaa kuvakaappaukset ja raportit. Verkkostandardia, suojarajoja, maatunnusta, tehorajoitusta tai etäohjausta ei muuteta käyttäjän vianrajauksena.
ABB:n vanhassa laitekannassa seuranta voi olla täysin paikallista tai usean laitteen ja palvelun muodostama ketju. Siksi vianrajauksessa vastataan ensin kahteen erilliseen kysymykseen: tuottaako invertteri sähköä paikallisesti ja siirtyykö tuotantotieto seurantaan.
Vanhan PVI- tai TRIO-laitteen oma näyttö on usein luotettavin ensimmäinen lähde. Jos vihreä POWER-valo palaa, tila on Run ja päivän energiakertymä kasvaa, tuotanto toimii ainakin tarkistushetkellä. Jos portaali näyttää silti offline-tilaa, vika rajautuu todennäköisemmin tiedonsiirtoon kuin itse tehoasteeseen.
Paikallisesta näytöstä tallennetaan:
Vanhan näytön tilastot voivat nollautua, vääristyä kellovirheen vuoksi tai kadota sisäisen muistin vikaantuessa. Niitä verrataan mahdolliseen sähkömittariin, portaaliin ja muiden invertterien tietoihin.
Monissa vanhoissa ABB- ja Power-One-laitteissa seuranta perustuu RS485-ketjuun ja Aurora-protokollaan. Invertterit on ketjutettu tiedonkerääjälle, jokaisella laitteella on oma osoite ja viimeinen laite on päätetty mallin ohjeen mukaisesti. Yhden kaapelin, liittimen tai osoitteen muutos voi pudottaa yhden tai useita laitteita seurannasta.
Tarkistuksessa selvitetään:
RS485-liittimiä ei irroteta eikä päätevastusta tai osoitteita muuteta käyttäjän kokeiluna. Vanha tiedonkerääjä voi käyttää myös poistunutta modeemi- tai palveluratkaisua, jolloin tuotanto voi toimia mutta alkuperäistä etäseurantaa ei enää saada sellaisenaan takaisin.
Aurora Vision on ABB:n aurinkoinvertteriliiketoiminnan mukana FIMERille siirtynyt seurantaympäristö. Sen eri käyttöliittymät palvelevat eri käyttäjiä:
Kaikki vanhat ABB-laitteet eivät lähetä tietoa Aurora Visioniin ilman erillistä loggeria tai tiedonsiirtokorttia. Myöskään Energy Viewer ei synny pelkän ABB-logon perusteella. Yhteensopivuus tarkistetaan invertterin, loggerin, mittarin, ohjelmiston ja käyttäjäroolin mukaan.
Aurora Visionin offline-tilassa tarkista:
Huoltoa varten voidaan käyttää asiakkaan toimittamia kuvakaappauksia, tapahtumaraportteja ja tuotantotietoja tai rajattua katseluoikeutta. Jatkuvaa ylläpitäjän oikeutta ei tarvita yhden häiriön selvittämiseen.
Toimita mieluiten:
Aurinkotekniikan mahdollinen pääsy seurantaan annetaan vain vianrajausta varten ja sovituksi ajaksi. Se ei tarkoita jatkuvaa valvontaa tai vastuuta hälytysten seuraamisesta.
Vanhoissa PVI- ja TRIO-laitteissa varoitukset merkitään usein W-kirjaimella ja virheet E-kirjaimella. Koodi ei yksin kerro vian aiheuttajaa. Sama perusviesti voi johtua paneeliston, sähköverkon, kytkimen, liittimen, mittauksen, lämpötilan tai invertterin sisäisestä viasta.
Käytä aina mallin omaa tapahtumataulukkoa. Seuraavat esimerkit auttavat tunnistamaan vanhoissa PVI- ja TRIO-suvuissa tavallisia viestityyppejä, mutta taulukkoa ei käytetä UNO-DM-PLUS-Q-, PVS-, REACT- tai keskitetyn PVS800-laitteen asetuksiin tai korjauspäätökseen.
Tallenna aina koodin lisäksi koko teksti, merkkivalot, kellonaika, säätila, hetkellinen teho ja edeltävä tapahtuma. Hetkellinen W001 aamulla voi olla normaali. Kirkkaalla säällä toistuva E018 tai E014 on sen sijaan olennainen huoltotieto.
UNO-DM-PLUS-Q- ja PVS-sukupolvissa tapahtumia voidaan lukea paikallisesta verkkokäyttöliittymästä, Aurora Visionista tai laitteen omasta tapahtumalokista. Vaikka E- ja W-merkintöjä esiintyy myös näissä laitteissa, tapahtuman merkitys ja käyttäjän toimenpide tarkistetaan juuri kyseisen mallin tuoteohjeesta.
Toimita huoltoon:
Älä muuta grid standard-, country-, protection-, power limit-, remote control- tai MPPT-asetuksia tapahtuman poistamiseksi. Asetuksen muuttaminen voi peittää varsinaisen vian ja vaikuttaa verkkoonliitynnän vaatimuksiin.
Yöllä vanha PVI- tai TRIO-invertteri voi olla täysin pimeä, koska se saa käyttöenergiansa paneeliston DC-puolelta. Tarkista laite uudelleen kirkkaalla säällä. Jos samaan aikaan rinnakkainen invertteri tuottaa mutta kyseinen laite pysyy pimeänä, tarkistetaan ammattilaisen toimesta AC-syöttö, DC-jännite, kytkimet, suojat ja laitteen sisäinen kunto.
Pimeän laitteen yhteydessä kerro:
Palaneen haju, noki, sulanut liitin, haljennut kotelo tai vesi laitteen sisällä on syy jättää laite käynnistämättä ja pyytää tarkastus.
Nollatuotanto voi johtua vähäisestä säteilystä, lumesta, varjosta, avoimesta suojasta, verkko-ongelmasta, eristysviasta, paneeliketjun katkoksesta, yhden MPPT:n häiriöstä, ulkoisesta tehorajoituksesta tai invertterin sisäisestä viasta. Portaalin nollalukema voi lisäksi olla pelkkä tiedonsiirtokatko.
Rajaa ongelma näin:
Paneeliston DC-mittauksia, liittimien avaamista tai eristysvastusmittausta ei tehdä käyttäjän tarkistuksena.
Käynnistymisaika riippuu paneelijännitteestä, säteilystä, paneeliketjujen pituudesta, lämpötilasta ja invertterin käynnistysrajasta. Talvella ja varjostetussa kohteessa tuotantopäivä on luonnostaan lyhyempi kuin kesällä.
Poikkeamaa arvioitaessa verrataan saman kohteen aikaisempia päiviä ja rinnakkaisia inverttereitä. Jos yksi laite jää Waiting Sun -tilaan muiden jo tuottaessa, tarkistetaan sen molempien MPPT-tulojen arvot, paneeliketjujen rakenne ja tapahtumaloki. Jos kaikki laitteet aloittavat tai lopettavat samanaikaisesti, syy voi olla säässä, sähköverkossa tai yhteisessä ohjauksessa.
Portaalissa näkyvä aukko voi syntyä tuotannon pysähtymisestä tai siitä, ettei tieto siirtynyt pilvipalveluun. Ratkaiseva vertailu on invertterin päivän energiakertymä. Jos paikallinen kokonaisenergia kasvoi normaalisti, mutta käyrästä puuttuu datapisteitä, vika painottuu loggeriin, RS485-väylään, WiFiin tai internetyhteyteen.
Jos energiakertymäkin jäi pieneksi, tarkistetaan aukon ajalta tapahtumakoodi, verkkojännite, lämpötila ja MPPT-arvot. Lyhyitä aukkoja ei täytetä arvaamalla, vaan tuotantohistoriaan jätetään näkyviin, mikä tieto on mitattu ja mikä puuttuu.
Eri ilmansuuntiin asennettujen paneelikenttien tehot eivät kuulu olla samoja joka hetki. Vertailu tehdään samanlaisissa olosuhteissa ja huomioidaan paneelien määrä, suunta, kallistus sekä varjostus.
Jos samanlaisten kenttien ero on pysyvä, tarkistetaan näytöltä kummankin MPPT:n jännite, virta ja teho. Huoltokäynnillä voidaan mitata paneeliketjut, tarkistaa liittimet ja kaapelointi sekä rajata, seuraako poikkeama paneelikenttää vai invertterin tuloa. DC-liittimiä ei vaihdeta ristiin käyttäjän kokeiluna.
Vanha ABB-invertteri valvoo verkkojännitettä, taajuutta ja vaiheita. Jos jännite nousee tuotannon aikana sallitun rajan yli, laite irrottautuu verkosta turvallisuussyistä. Tapahtuma voi näkyä Grid Fail-, Missing Grid-, Grid OV-, Vout Avg- tai muuna mallikohtaisena viestinä.
Huoltoa varten tarvitaan näytön tai lokin AC-arvot tapahtumahetkeltä, kellonaika, hetkellinen tuotantoteho ja tieto siitä, pysähtyvätkö muut saman kiinteistön invertterit. Ammattilainen voi mitata liittymän jännitteen, vaihe-eron, kaapeloinnin impedanssin ja mahdollisen yhden vaiheen puuttumisen. Verkkosuojauksen rajoja ei nosteta tapahtuman poistamiseksi.
Punainen GFI-valo tai Ground Fault-, Riso-, Ileak- tai insulation-viesti voi liittyä paneeliin, DC-kaapeliin, liittimeen, läpivientiin, kosteuteen tai invertterin omaan mittaukseen. Jos tapahtuma toistuu sateen, lumen sulamisen tai aamukasteen yhteydessä, sääyhteys kirjataan tarkasti.
Älä kosketa paneeliliittimiä tai avaa invertteriä. Vianrajaus voi vaatia paneeliketjujen erottelua, eristysvastusmittauksia ja liitinten tarkastusta standardien sekä laiteohjeen mukaisesti. Toistuvaa eristysvikaa ei pidä kuitata normaaliksi vanhan laitteen ominaisuudeksi.
PVI-6.0/8.0/10.0/12.5-TL-OUTD -sarjan laitteet, suuret TRIO-mallit ja muut projektimallit voivat käyttää puhaltimia. Pöly, tukkeutunut ilmankierto, kulunut puhallin, suora auringonpaiste tai korkea ympäristön lämpötila voi aiheuttaa tehonrajoitusta tai lämpötilahälytyksen.
Tarkista ulkopuolelta:
Puhaltimen liitin, suodatin, sisäinen puhdistus ja lämpötila-anturi tarkistetaan huollossa. Paineilmaa ei puhalleta summittaisesti suljettuun invertteriin.
Offline-tila ei yksin tarkoita tuotantovikaa. Tarkista paikallinen näyttö ja päivän energiakertymä. Jos ne toimivat, selvitetään tiedonsiirtoketju: invertteri, RS485, VSN-kortti tai loggeri, lähiverkko, internetyhteys, pilvipalvelu ja käyttäjätili.
Jos koko voimala katosi portaalista, tarkista ensin loggerin käyttöjännite ja verkkoyhteyden muutos. Jos vain yksi invertteri puuttuu, tarkistus painottuu sen osoitteeseen, väyläkaapelointiin, tiedonsiirtokorttiin ja paikalliseen laitetilaan. Portaalin vanhaa voimalakohdetta ei poisteta tai rekisteröidä uudelleen ennen kuin käyttöoikeudet ja laitepolku on selvitetty.
Pitkään käytössä olleen PVI- tai TRIO-laitteen näyttö voi himmentyä, yksittäisiä merkkejä voi puuttua tai sisäinen kello voi menettää ajan sähkökatkossa. Laite voi silti tuottaa. Väärä kellonaika voi siirtää tapahtumien ja päiväenergian ajankohtaa, mikä vaikeuttaa portaalivertailua.
Kuvaa näyttö eri kulmista, kirjaa näkyvät tiedot ja vertaa tuotantoa sähkömittariin tai seurantaan. Sisäisen pariston, näytön tai ohjainkortin vaihto ei ole käyttäjän työ. Korjauksen järkevyys arvioidaan laitteen iän, muun kunnon ja varaosatilanteen perusteella.
Uudelleenkäynnistys voi poistaa hetkellisen vikailmoituksen näytöltä, vaikka varsinainen syy jäisi järjestelmään. Esimerkiksi verkkojännite-, lämpötila-, puhallin- ja eristysongelmat voivat palata vasta samalla kuormituksella tai säällä.
Kirjaa alkuperäinen vikateksti, kellonaika, sää ja tuotantoteho ennen mahdollista uudelleenkäynnistystä. Jos sama tapahtuma toistuu, sitä ei kuitata uudelleen ilman syyn selvittämistä. Toistuvuus on tärkeämpi huoltotieto kuin se, palautuiko laite hetkeksi Run-tilaan.
Huoltokäynnin sisältö valitaan vikakuvauksen, laitteen mallin ja kohteen rakenteen perusteella. Kaikkia mittauksia ei tarvita joka tilanteessa. Tavoitteena on osoittaa, onko häiriön syy invertterissä, paneeliketjussa, sähköverkossa, suojauksessa vai tuotannonseurannassa.
Ulkopuolisessa tarkastuksessa voidaan käydä läpi:
Sähköiset tarkastukset ja mittaukset tehdään turvallisen erotuksen, laiteohjeen ja kohteen dokumentaation mukaisesti. Tarpeen mukaan tarkistetaan:
Grid Fail-, Missing Grid-, Grid OV- ja Vout Avg -tyyppisten tapahtumien yhteydessä yksittäinen näytön jännitelukema ei aina riitä. Jännite voidaan joutua mittaamaan samanaikaisesti invertterin tuotantotehon kanssa ja vertaamaan sitä liittymispisteeseen. Näin voidaan erottaa sähköverkon jännitetaso, kiinteistön kaapeloinnin jännitteennousu, yhden vaiheen poikkeama ja invertterin oma mittausvirhe toisistaan.
Verkkosuojauksen rajoja ei muuteta mittauksen korvikkeena. Jos ongelma liittyy verkkoyhtiön verkkoon, havainnot dokumentoidaan verkkoyhtiölle sopivassa muodossa.
Paneeliketjun poikkeama voidaan havaita tuotantohistoriasta tai MPPT-arvoista, mutta aiheuttaja varmistuu usein vasta mittauksilla. Tarkistuksessa huomioidaan paneelien määrä, lämpötila, säteily, ilmansuunta ja se, onko ketjuja kytketty rinnan.
Mahdollisia havaintoja ovat avoin ketju, poikkeava jännite, liitin- tai kaapelivika, kosteuteen sidoksissa oleva eristysvika, uuden varjostuksen vaikutus tai yhden paneeliryhmän pysyvä tuotantoero. Paneeliketjujen liittimiä ei avata kuormitettuna eikä eri valmistajien liittimiä yhdistetä keskenään pelkän ulkonäön perusteella.
Seurantavian tarkistus aloitetaan siitä kohdasta, jossa tieto viimeksi varmasti näkyy. Ensin varmistetaan invertterin paikallinen tuotanto, sen jälkeen RS485- tai sisäinen tiedonsiirto, loggeri, lähiverkko, internetyhteys ja Aurora Vision.
Usean invertterin kohteessa tarkistetaan laiteosoitteet, väylän rakenne, päätevastus ja se, puuttuuko seurannasta yksi laite vai koko ketju. Portaalin käyttäjäoikeuksia, voimalan omistajuutta ja laitetunnuksia käsitellään erillään fyysisestä tiedonsiirrosta.
ABB:n vanhaan tuotehistoriaan kuuluvat REACT- ja REACT 2 -järjestelmät. Ne eivät ole tavallisia verkkoinverttereitä, vaan kokonaisuuksia, joissa invertteri, akku, BMS, energiamittaus ja tiedonsiirto toimivat yhdessä. Niiden käyttö- ja vianrajausohjeita ei käytetä tavallisen PVI- tai TRIO-verkkoinvertterin ohjeiden kanssa ristiin.
REACT-kohteessa kirjaa:
Vanhaa REACT-akkua ei korvata uudella akulla nimellisjännitteen tai liittimen perusteella. BMS-protokolla, ohjelmisto, suojaus, moduulien ikä ja valmistajan hyväksyntä ratkaisevat. Sekä akussa että invertterissä voi olla vaarallinen jännite myös silloin, kun aurinkopaneelit eivät tuota.
Akku voi olla levossa ilman varsinaista vikaa esimerkiksi varaustilan, lämpötilan, käyttörajojen tai mittauksen vuoksi. Vastaavasti aurinkoinvertteri voi tuottaa normaalisti, vaikka akun tiedonsiirto olisi häiriössä. Tuotanto-, akku-, mittaus- ja portaalitila tallennetaan erikseen.
ABB:n vanhoja PVI-, TRIO-, TRIO-TM-, PVS- ja mahdollisia PVS800-laitteita on käytössä myös suurissa kohteissa. Niiden huolto ei perustu vain yksittäiseen vikakoodiin, vaan paneelikentän, suojauksen, verkkoliitynnän, tiedonsiirron ja tuotantohistorian yhteisarvioon.
Ennen huoltokäyntiä kootaan:
Huoltokäynnillä tehdään vian selvittämiseksi tarvittavat tarkastukset ja mittaukset. Mahdollisesta puhdistuksesta, puhaltimista, DC-liittimistä, ylijännitesuojista, tiedonsiirrosta, sisäisestä korjauksesta tai vaihtolaitteesta annetaan havaintojen perusteella erillinen ehdotus.
PVS800- ja muiden keskitettyjen suurtehoinvertterien huolto arvioidaan erillisenä projektina. Niiden keskijänniteyhteydet, muuntajat, jäähdytys, varaosat, käyttöoikeudet ja työmenetelmät poikkeavat katto- ja pienvoimaloiden string-inverttereistä.
Usean laitteen kohteessa vertailu tehdään laitekohtaisesti eikä vain koko voimalan yhteistuotannosta. Jokaiselle invertterille kirjataan paneelikentän koko, suunta, MPPT-jako ja normaalin tuotannon vertailutaso.
Hyödyllisiä tunnuslukuja ovat:
Kun laitteet on nimetty samalla tavalla invertterissä, keskuksessa, yksiviivakaaviossa ja Aurora Visionissa, huoltokäynti nopeutuu ja väärän paneelikentän mittaamisen riski pienenee.
Yritys- ja kiinteistökohteessa invertteri voi olla osa laajempaa ohjausjärjestelmää. Aurora Visionin tai VSN-loggerin lisäksi käytössä voi olla Modbus-luenta, SCADA, tuotantomittari, kulutusmittaus, sääasema, rakennusautomaatio tai verkkoyhtiön vaatima tehorajoitus.
Poikkeavan tuotannon yhteydessä tarkistetaan, onko invertteri pysähtynyt vikaan vai noudattaako se ulkoista tehorajoitusta. Mittarin tiedonsiirtovirhe, väärä mittaussuunta tai ohjausjärjestelmän puuttuva arvo voi rajoittaa tuotantoa ilman varsinaista tehoasteen vikaa. Ohjauksen asetuksia ei ohiteta kokeiluna, vaan toimintaperiaate selvitetään dokumentaatiosta ja lokitiedoista.
Vanhan ABB-invertterin kuntoa ei arvioida vain sen perusteella, onko laite tänään käynnissä. Pitkän aikavälin tuotanto, tapahtumien määrä, lämpötila, puhaltimet, liitokset, ylijännitesuojat, kaapelointi ja seurantatiedon jatkuvuus kertovat yhdessä järjestelmän tilasta.
Seuraa ainakin:
Yksittäinen poikkeama voi olla olosuhteista johtuva. Toistuva sama tapahtuma, yhden laitteen kasvava tuotantoero tai lämpötilaan sidoksissa oleva tehon pudotus on syy tarkempaan vianrajaukseen.
Ennakoiva tarkastus kannattaa ajoittaa niin, että invertterit voidaan tarkistaa tuotannossa ja kuormitettuna. Yritys- ja maatilakohteessa huoltotarve arvioidaan kohteen koon, ympäristön pölyisyyden, laitteiden iän, tapahtumahistorian ja tuotantoseisokin vaikutuksen mukaan. Tarkastusväliä ei päätellä pelkästä kalenterista.
Ukkonen tai sähköverkon ylijännite voi vaurioittaa invertteriä, tiedonsiirtolaitetta, mittaria tai ylijännitesuojaa eri tavoin. Seurantayhteyden menetys voi olla ainoa näkyvä oire, vaikka tuotanto jatkuisi. Toisessa tilanteessa näyttö toimii mutta yksi MPPT, tiedonsiirtoportti tai mittaus ei enää käyttäydy normaalisti.
Tallenna tapahtuman jälkeen:
Jos laitteessa näkyy vaurio, palaneen haju tai toistuva sisäinen vika, sitä ei käynnistetä uudelleen. Vakuutus- tai korvauskäsittelyä varten havainnot, mittaukset, kuvat ja vaihdettavat osat dokumentoidaan ennen purkamista.
Vanhan ABB- tai Power-One-invertterin korjaus voi olla järkevä, jos vika on rajattu, turvallinen varaosa on saatavilla ja laitteen muu kunto on hyvä. Toisaalta vaihtaminen voi olla parempi ratkaisu, jos tehoelektroniikka on vaurioitunut, useita ikääntymisvikoja esiintyy, varaosaa ei saada tai uusi vika voisi pysäyttää tuotannon pian uudelleen.
Arviossa huomioidaan:
Vanhaa invertteriä ei korvata vain samalla kilowattimäärällä. Uuden laitteen sallittu DC-jännite, käynnistysjännite, MPPT-alue, maksimivirta, liitinten määrä ja verkkoliityntä tarkistetaan olemassa olevaa paneelistoa vasten. Myös seurantapalvelun ja mahdollisen rakennusautomaation muutos suunnitellaan.
Korjausta voidaan harkita, kun vika on rajattu yhteen vaihdettavaan osaan tai tiedonsiirtoratkaisuun, laitteen tehoaste ja kotelo ovat hyvässä kunnossa ja korjauksen jälkeen voidaan tehdä tarvittavat käyttöönottotarkastukset. Esimerkkejä voivat olla mallikohtaisesti saatavilla oleva puhallin, näyttö, tiedonsiirtokortti tai ulkoinen loggeri.
Korjauspäätös tehdään vasta osanumeron, yhteensopivuuden ja työn turvallisen toteutuksen varmistamisen jälkeen. Käytetyn purkuosan asentaminen ei ole automaattisesti hyväksyttävä ratkaisu, vaikka liitin ja kotelo näyttäisivät samoilta.
Vaihto on usein perusteltu, kun:
Jos vanha ABB-laite vielä toimii mutta varaosariski on korkea, voidaan tehdä ennakoiva vaihtosuunnitelma ilman välitöntä laitevaihtoa. Siinä dokumentoidaan paneeliketjut, suojaukset, tilavaraukset, seurantatapa ja uuden laitteen vaatimukset valmiiksi.
Aurora Visionin vanha tuotantohistoria ei välttämättä siirry uuden valmistajan portaaliin. Ennen vaihtoa tallennetaan tarvittavat vuosi-, kuukausi- ja päiväraportit sekä laitekohtaiset tuotantotiedot. Uudelle järjestelmälle merkitään selkeä käyttöönottopäivä, jotta vanhaa ja uutta tuotantokautta voidaan verrata oikein.
Jos kohteessa on useita vanhoja ABB-inverttereitä ja vain yksi vaihdetaan, seurannan rakenne suunnitellaan niin, että sekä vanhojen että uuden laitteen tuotanto on edelleen ymmärrettävissä. Tarvittaessa rinnalle toteutetaan valmistajariippumaton mittaus.
Mahdollinen takuu tarkistetaan alkuperäisestä takuuehdosta, toimituspäivästä, sarjanumerosta, rekisteröinnistä ja nykyisestä tukikanavasta. ABB:n aurinkoinvertteriliiketoiminnan siirtyminen FIMERille ei yksin osoita, että vanhalla laitteella olisi voimassa oleva takuu tai että siihen olisi saatavilla varaosa.
Valmistajan tuotevastuu, alkuperäisen myyjän sopimusvastuu, asentajan työn vastuu ja Aurinkotekniikalta tilattu uusi huoltotyö ovat eri asioita. Aurinkotekniikka voi auttaa laitteen tunnistamisessa, vian dokumentoinnissa ja tarvittaessa tukipyynnön aineiston kokoamisessa. Takuun tai hyvityksen hyväksyy ehtojen mukainen vastuutaho.
Vanhan laitteen avaaminen, hyväksymätön varaosa, väärä ohjelmisto tai verkkoasetusten muuttaminen voi vaikuttaa turvallisuuteen ja mahdollisiin vastuihin. Siksi toimenpiteet dokumentoidaan ja tehdään laiteohjeen sekä sähkötyöturvallisuuden mukaisesti.
Mahdolliseen ABB-legacy- tai FIMER-tukipyyntöön tarvitaan yleensä:
Älä lähetä portaalin salasanaa tai WiFi-avainta tukipyynnön vapaassa tekstissä.
Käytä aina tyyppikilpeä vastaavaa käyttöohjetta. Tarkista mallialue, loppumerkinnät, kieliversio ja ohjeen revisio. ABB:n ja FIMERin arkistoissa sama tuoteperhe voi esiintyä eri brändillä, mutta ohjeen on silti vastattava fyysistä laiteversiota.
Täytä ABB-huollon kartoituslomake, kun invertteri on pimeä, hälyttää, tuottaa odotettua vähemmän tai ei enää lähetä tietoa seurantaan. Huolto alkaa näiden tietojen avulla tehtävällä vianrajauksella, jonka jälkeen kerromme, tarvitaanko huoltokäyntiä.
Liitä mukaan mahdollisimman tarkasti:
Älä lähetä salasanoja, WiFi-avaimia tai portaalin palautuskoodeja. Pyydämme tarvittaessa rajatun katseluoikeuden tai lisätiedot erikseen.
Voit lähettää aineiston osoitteeseen huolto@aurinkotekniikka.fi.
Täytä alla oleva ABB-huollon kartoituslomake mahdollisimman tarkasti, niin otamme yhteyttä ja sovimme seuraavasta vaiheesta.
Huoltokäynti tarvitaan yleensä, kun vika ei selviä näytön, lokien ja kuvien perusteella tai kun tarvitaan sähköisiä mittauksia, paneeliketjujen erottelua, eristysmittauksia, puhaltimen tai sisäosan tarkastusta, suojalaitteen testausta tai vaihtolaitteen mitoitusta.
Ero voi olla normaali, jos paneelikentissä on eri paneelimäärä, ilmansuunta, kallistus tai varjostus. Samanlaisten kenttien pysyvä ero tarkistetaan tuotantohistoriasta ja MPPT-arvoista. Paneeliketjujen mittaukset ja liittimien tarkastus kuuluvat sähköalan ammattilaiselle.
Tavalliseen PVI- tai TRIO-verkkoinvertteriin ei liitetä akkua suoraan. Akun lisääminen vaatii erillisen yhteensopivan akkuratkaisun tai järjestelmän muuttamisen hybridijärjestelmäksi. Samalla suunnitellaan energiamittaus, suojaukset, ohjaus ja mahdollinen varavoima.
Kyllä, jos uusi laite sovitetaan paneeliketjujen jännitteisiin ja virtoihin, vaiheisuuteen, suojauksiin, liittimiin, verkkovaatimuksiin ja seurantaan. Pelkkä sama nimellisteho ei takaa yhteensopivuutta.
Saatavuus vaihtelee mallin, valmistusvuoden ja osan mukaan. Puhallin, tiedonsiirtokortti tai muu rajattu osa voi joskus olla saatavilla, mutta tehoasteen tai ohjainkortin korjaus ei aina ole teknisesti tai taloudellisesti järkevä. Varaosa varmistetaan ennen purkamista.
Usein ainakin paikallinen tuotannon tarkistus voidaan säilyttää. Etäseurannan palautuminen riippuu invertterin liitännöistä, käytössä olevasta VSN- tai muusta loggerista, Aurora Vision -tilistä ja palvelun yhteensopivuudesta. Jos alkuperäinen ratkaisu ei enää toimi, vaihtoehtoinen seuranta arvioidaan erikseen.
Vain, jos tarkka malli, valmistajan oma ohje, erotuskytkimet ja käyttäjän oikeus niiden käyttöön ovat selvät. Kaikille ABB-sukupolville ei anneta yhtä yleistä katkaisujärjestystä. GFI-, eristys-, ylikuumenemis-, palaneen hajun tai kosteusvaurion yhteydessä uudelleenkäynnistystä ei tehdä.
Ei välttämättä. Tarkista valoisalla paikallinen käyttötila, hetkellinen teho ja päivän energiakertymä. Jos ne toimivat, ongelma on todennäköisemmin loggerissa, RS485-yhteydessä, lähiverkossa, internetissä, pilvipalvelussa tai käyttäjäoikeudessa.
PVI-nimeä on käytetty sekä yksivaiheisissa 3,0-4,2 kW:n laitteissa että kolmivaiheisissa 6,0-12,5 kW:n laitteissa. TRIO on kolmivaiheinen mallisarja, jonka teholuokat ja rakenne vaihtelevat pienistä 5,8-8,5 kW:n laitteista suurempiin 20,0-27,6 kW:n ja projektikohteiden malleihin. Tarkka laite selviää vain koko tyyppimerkinnästä.
ABB osti Power-Onen vuonna 2013 ja jatkoi sen aurinkoinvertterituotteita. Aurora on vanha tuote- ja tiedonsiirtonimi, joka säilyi monissa PVI- ja TRIO-laitteissa sekä Aurora Vision -seurannassa.
Ei ABB:n omana nykyisenä aurinkoinvertterituotelinjana. ABB myi liiketoiminnan FIMERille, ja kauppa valmistui vuonna 2020. Suomessa on kuitenkin edelleen paljon käytössä ABB- ja Power-One/Aurora-merkkisiä laitteita.
Kyllä. Aloitamme laite- ja häiriötietojen perusteella tehtävällä vianrajauksella. Sen jälkeen arvioimme, tarvitaanko huoltokäynti, varaosa, tiedonsiirron korjaus vai vaihtoinvertterin suunnittelu.
Huoltopyyntö on ensisijainen tukikanava. Sen kautta saamme tarvittavat tiedot, vikakuvauksen ja liitteet kerralla oikein. Kun huoltopyyntö on lähetetty, järjestelmään luodaan tukitiketti. Saat sähköpostivahvistuksen, ja asian käsittely etenee ensisijaisesti sähköisesti. Jos tarvitsemme lisätietoja, pyydämme vastaamaan samaan sähköpostiketjuun, jotta kaikki tiedot pysyvät samassa tapauksessa.
