SAJ-aurinkoinverttereitä on Suomessa käytössä omakotitaloissa, maatiloilla, taloyhtiöissä, yrityksissä ja muissa kiinteistökohteissa. Tavallisia laitesarjoja ovat vanhemmat Sununo- ja Suntrio-verkkoinvertterit, R5- ja R6-sarjat sekä H1- ja H2-hybridijärjestelmät. Akkujärjestelmiin kuuluvat muun muassa B1- ja B2-sarjat.
Vianrajauksessa erotetaan toisistaan invertterin toiminta, paneeliketjujen tuotanto, sähköverkon tila, tuotannonseuranta sekä hybridissä akun ja energiamittauksen toiminta. eSolarin tai elekeeperin offline-tila ei yksin tarkoita, että aurinkosähkön tuotanto olisi pysähtynyt. Vastaavasti sovelluksessa näkyvä energiavirtakuva ei vielä osoita, että mittari, akku ja varavoima toimivat oikein.
SAJ:n mallinimet, näytöt, sovellukset ja käyttöliittymät ovat muuttuneet sukupolvien välillä. R5:n vikakooditaulukkoa ei käytetä R6:een, eikä akun yhteensopivuutta päätellä pelkän H1-, H2-, B1- tai B2-nimen perusteella. Huolto-ohje valitaan tyyppikilven täydellä mallimerkinnällä, sarjanumerolla, laiteversiolla ja järjestelmään liitettyjen laitteiden tiedoilla.
Guangzhou Sanjing Electric eli SAJ on aurinkoinverttereiden, hybridien, akustojen, mikroinverttereiden, mittauksen ja energianhallintaratkaisujen valmistaja. Yhtiön vanhempi tuotehistoria näkyy Sununo-, Suntrio- ja R5-nimissä. Nykyisessä mallistossa korostuvat R6-verkkoinvertterit, H2-hybridit, B2-akut ja elekeeper-energianhallinta.
SAJ-järjestelmässä fyysinen tuotanto ja pilviseuranta ovat eri asioita. Invertteri voi tuottaa normaalisti, vaikka eSolar, tiedonsiirtomoduuli tai kiinteistön internetyhteys olisi offline. Hybridissä sovellus voi puolestaan olla verkossa, vaikka akku, mittari, BMS-yhteys tai Back-Up-lähtö ei toimisi oikein. Häiriö rajataan aina laite ja toiminto kerrallaan.
Aurinkotekniikka tarjoaa SAJ-inverttereille ja akustoille teknistä vianrajausta ja huoltoa myös silloin, kun järjestelmä on hankittu muualta tai alkuperäinen toimittaja ei enää palvele kohdetta. Huolto alkaa laitteen, paneeliston, akun, mittauksen ja seurannan tunnistamisesta.
Huoltopolku on selkeä:
Mahdollisesta tiedonsiirtomoduulista, ohjelmistotyöstä, varaosasta, korjauksesta tai vaihtolaitteesta sovitaan vasta vian selvittämisen jälkeen. Jatkuva etävalvonta, määräaikaishuoltosopimus, takuukäsittely ja koko järjestelmän uudistaminen eivät sisälly automaattisesti samaan SAJ-huoltopalveluun.
Turvallinen raja käyttäjälle: voit kuvata tyyppikilvet ja merkkivalot, lukea näytön tai sovelluksen tapahtuman, tarkistaa seurannan viimeisen aikaleiman ja todeta ulkoisten, selvästi merkittyjen kytkinten asennon. Älä avaa invertteriä, akustoa, mittaria tai sähkökeskusta, irrota paneeli- tai akkuliittimiä, mittaa jännitteitä tai muuta verkko-, akku-, BMS- tai varavoima-asetuksia. Paneeliketjujen ja korkeajännitteisten akustojen jännite voi olla hengenvaarallinen myös laitteen ollessa pysähtyneenä.
SAJ-huollossa koko mallikoodi ratkaisee. R5-5K-T2, R6-5K-T2 ja H2-5K-T2 ovat eri käyttötarkoituksen ja sukupolven laitteita. Myös S1-, S2-, T2-, T3- ja T4-merkinnät voivat kertoa vaiheista, MPPT-rakenteesta tai malliversiosta.
Kuvaa invertterin, akun ja tiedonsiirtolaitteen tyyppikilvet suoraan edestä hyvässä valossa. Kirjaa ainakin:
Jos kohteessa on useita inverttereitä, numeroi laitteet ja kuvat. Suuressa kohteessa käytä samoja laitenimiä kuin yksiviivakaaviossa ja seurannassa.
SAJ:n S-merkintä viittaa usein yksivaiheiseen ja T-merkintä kolmivaiheiseen laitteeseen, mutta koko mallinimi tarkistetaan aina käyttöohjeesta. T2-, T3- tai T4-merkintää ei tulkita pelkäksi teholuokaksi. Samalla varmistetaan MPPT-määrä, suurin sallittu paneelivirta ja käytettävä tiedonsiirto.
Tunnista myös, onko kyse puhtaasta verkkoinvertteristä, hybridistä vai AC-kytketystä akkujärjestelmästä. R5 ja R6 eivät hallitse akkua samalla tavalla kuin H1 tai H2.
Hybridikohteesta kirjataan tai piirretään:
Jos kohteessa on vanha SAJ-verkkoinvertteri ja myöhemmin lisätty erillinen akkujärjestelmä, niiden seuranta ja vastuut voivat olla täysin erillisiä. Sama sovelluslogo ei todista yhteistä ohjausta.
Sununo- ja Suntrio-nimet kuuluvat SAJ:n vanhempiin verkkoinverttereihin. Sununo on tyypillisesti yksivaiheinen ja Suntrio kolmivaiheinen perhe. Suomessa vanhojen kohteiden huollossa laitteen oma näyttö ja tarkka vikakoodi ovat tärkeitä, koska alkuperäinen loggeri, tili tai WiFi-yhteys ei välttämättä enää toimi.
Sununo- ja Suntrio-laitteet ovat tavallisia verkkoon syöttäviä inverttereitä: ne eivät ohjaa akkua, ellei kohteeseen ole myöhemmin lisätty erillistä akkujärjestelmää. Aamulla laite odottaa riittävää paneelijännitettä, tarkistaa sähköverkon ja kytkeytyy tuotantoon vasta ehtojen täytyttyä. Illalla näyttö voi sammua paneelijännitteen laskiessa. Pimeä näyttö yöllä ei siis vielä ole vika, mutta kirkkaalla säällä täysin pimeä laite vaatii syöttöjen ja laitteen kunnon tarkistuksen.
Vanhan laitteen huollossa tallennetaan näytön koko teksti, hetkellinen teho, päivän energia, DC- ja AC-arvot sekä merkkivalot. Jos käytössä on erillinen loggeri, sen häiriö käsitellään erillään invertterin tuotannosta. Toimiva paikallinen näyttö ja kasvava energiakertymä osoittavat, että laite voi tuottaa, vaikka pilvipalveluun ei siirtyisi tietoa.
Vanhoissa laitteissa vastaan tulee esimerkiksi:
Vikakoodin numero ei ole universaali. Esimerkiksi Suntrio Plus -ohjeen kooditaulukkoa ei käytetä Sununoon tai R5:een ilman mallivarmistusta.
R5 on yksi- ja kolmivaiheisten verkkoinverttereiden sukupolvi, jota on ollut useissa teholuokissa. Suomessa huollossa voi tulla vastaan pienempiä omakotitalolaitteita ja kolmivaiheisia kattoasennusten malleja. R5:n paikallinen näyttö, LEDit ja loggeri vaihtelevat version mukaan.
R5-mallikoodissa teholuokan jälkeen oleva S- tai T-osa erottaa laiteversioita toisistaan. Sarjassa on ollut esimerkiksi S1-, S2- ja T2-versioita sekä yhdellä tai kahdella MPP-säätimellä toteutettuja malleja. Koko mallikoodi ratkaisee vaiheiden määrän, sallitun paneelijännitteen, MPPT-rakenteen, liitännät ja oikean tapahtumataulukon.
R5:n näyttö voi antaa käyttötilan, hetkellisen tehon, päivän energiakertymän, verkkoarvot ja paneelitulojen tietoja. Huollossa niitä verrataan eSolarin aikaleimaan ja tuotantokäyrään. Jos paikallinen energia kasvaa mutta eSolar ei päivity, tarkistus kohdistuu tiedonsiirtomoduuliin, lähiverkkoon ja käyttäjätiliin. Jos paikallinen tuotantokin pysähtyy, tarkistetaan tapahtuma, verkko, paneelitulot ja laitteen lämpötila.
R5-kohteessa tarkistetaan:
R6 on SAJ:n uudempi verkkoinvertteriperhe. Siihen kuuluu yksi- ja kolmivaiheisia malleja sekä yritys- ja kiinteistökokojen teholuokkia. Monissa R6-versioissa perinteistä tekstinäyttöä ei ole, vaan tila tulkitaan LED-kehästä, paikallisesta sovelluksesta ja eSolar-seurannasta.
R6-mallisto ulottuu pienistä kattoasennusten laitteista usean MPPT:n yritysmalleihin. Teholuokan lisäksi mallimerkinnän T2-, T3- tai T4-osa voi liittyä MPPT- ja liitäntärakenteeseen. Pienen R6-laitteen arvoja tai huolto-ohjetta ei siirretä suoraan suureen R6-malliin. Tarkka sallittu paneelivirta, MPPT-määrä, jäähdytys, AFCI-varustus ja tiedonsiirtolaite tarkistetaan omasta käyttöohjeesta.
R6:n LED-kehä kertoo yleisen käyttötilan, mutta diagnoosi ei perustu väriin yksin. Paikallisesta näkymästä ja eSolarista tarvitaan tapahtuman koko teksti, hetkellinen teho, MPPT-arvot, verkkojännitteet sekä aikaleima. Jos LED näyttää normaalia mutta yksi paneelikenttä tuottaa jatkuvasti muita vähemmän, vika voi olla paneelistossa tai yhdessä tulossa eikä koko invertterissä.
R6:n vianrajauksessa tallenna:
R6:n suuremmissa malleissa MPPT-määrä ja puhallinrakenne voivat poiketa pienistä kotitalouslaitteista. Huolto-ohje valitaan koko mallikoodilla.
H1 on yksivaiheinen matalajännitehybridi. Sen kanssa on käytetty SAJ B1-5.1-48 -akkua ja valmistajan mallikohtaisesti hyväksymiä 48 voltin akkuja. Järjestelmään kuuluvat paneelit, akku, BMS-yhteys, CT-mittaus, verkko ja Back-Up-kuormat. H1:n toimintaa ei arvioida tavallisen verkkoinvertterin yhden tuotantolukeman perusteella, koska käyttötila, kulutus, SOC-raja ja mittaus vaikuttavat akun lataamiseen ja purkamiseen.
H1-kohteessa tavallisia häiriötilanteita ovat:
H1:n akkuvalinta perustuu käyttöohjeen hyväksyttyyn listaan ja firmwareen. Pelkkä 48 V nimellisjännite ei riitä.
H2-sarjassa on yksi- ja kolmivaiheisia hybridimalleja sekä eri akkujännitteille tarkoitettuja versioita. Euroopassa käytössä olevissa H2 T2 -kokoonpanoissa tavataan korkeajännitteisiä B2-akustoja, mutta H2-nimeä käytetään myös uudemmissa matalajänniteversioissa. Akkuarkkitehtuuri tarkistetaan aina H2:n koko mallikoodista ja akun tyyppikilvestä.
H2-järjestelmä hallitsee aurinkotuotantoa, akkua, kulutusta, verkkoa ja Back-Up-lähtöä. Tämän vuoksi näennäisesti pieni tuotanto tai levossa oleva akku voi olla normaalia käyttötilaa. Oireen tulkintaan tarvitaan samalta ajanhetkeltä PV-teho, kulutus, verkon tuonti tai vienti, akun teho, SOC, lämpötila ja aktiivinen käyttötila.
H2-järjestelmän vianrajaus jaetaan osiin:
Jos akun teho on pieni, tarkista SOC, lämpötila, käyttötila, varausrajat ja BMS:n sallima lataus- tai purkuteho. Korkeajänniteakun moduuleita, BCU:ta tai käynnistysjärjestystä ei käsitellä H1:n ohjeella. Vastaavasti uuden H2-LV-version akkua ei valita vanhan H2/B2-korkeajännitekokoonpanon perusteella.
Yritys-, maatila- ja kiinteistökohteissa voi olla suurempia R6- tai C-sarjan verkkoinverttereitä, useita laitteita, keskitetty loggeri, energiamittari ja ulkoinen tehorajoitus. Vika rajataan vertaamalla rinnakkaisia laitteita ja paneelikenttiä samalta ajanhetkeltä.
Jos kaikki invertterit rajoittavat tehoa yhtä aikaa, syy voi olla verkko-ohjaus, mittaus tai voimalasäädin. Jos vain yksi laite poikkeaa, tarkista sen tapahtumat, MPPT:t, lämpötila, puhaltimet, suojat ja tiedonsiirto.
Sununo-, Suntrio-, R5- ja R6-verkkoinvertteri käynnistyy paneelijännitteen ja auringonsäteilyn mukaan. Normaali päivä etenee yleensä näin:
Odotustila tai pimeä näyttö voi siis olla aamulla, illalla ja yöllä normaalia. Sama tila kirkkaana keskipäivänä vaatii tarkemman tarkistuksen. Tulkintaan kuuluvat kellonaika, sää, paikallinen teho, päivän energia, tapahtumaloki sekä muiden saman kohteen invertterien tila.
Hybridissä päivärytmi on erilainen. H1- tai H2-laite voi pysyä aktiivisena myös ilman aurinkotuotantoa, koska verkko ja akku syöttävät järjestelmän ohjausta. Hybridin aktiivinen näyttö ei kuitenkaan tarkoita, että paneelit tuottavat tai akku on käytettävissä.
MPP-säädin etsii paneeliketjulle toimintapisteen, jossa paneelien jännitteen ja virran yhdistelmä tuottaa mahdollisimman suuren tehon. SAJ-invertterissä voi mallista riippuen olla yksi, kaksi tai useita MPP-säätimiä. Jokaisella MPPT:llä voi olla yksi tai useita paneeliketjuja.
MPPT-tuloja verrataan vain, jos paneelimäärä, paneelityyppi, ilmansuunta, kallistus ja varjostus ovat riittävän samanlaiset. Itä- ja länsilappeen tehot kuuluvat poiketa toisistaan eri kellonaikoina. Myös eri pituiset paneeliketjut voivat toimia eri jännitteellä ilman vikaa.
Hyödyllisiä arvoja ovat DC-jännite, DC-virta ja teho. Ne tallennetaan samalta ajanhetkeltä:
Yksittäinen hetkellinen lukema ei riitä kuntopäätelmään. Arvoja verrataan usealta kirkkaalta päivältä samaan kellonaikaan, tuotantokäyrään ja rinnakkaisiin laitteisiin. Paneeliketjujen mittaukset, liittimien avaaminen ja tulojen vaihtaminen ristiin kuuluvat ammattilaiselle.
Vanhoissa Sununo-, Suntrio- ja R5-laitteissa voi olla LCD-näyttö. Uudemmissa R6- ja H2-laitteissa tila näkyy usein LED-kehässä ja sovelluksessa. Kirjaa väri, vilkkuminen, mahdollinen äänimerkki ja koko tapahtumateksti.
Yöllä pimeä verkkoinvertteri voi olla normaali. Hybridissä akku ja verkko voivat pitää käyttöliittymän aktiivisena. Siksi pimeän laitteen merkitys riippuu mallista ja järjestelmän rakenteesta.
Tarkista tuotanto seuraavasti:
Portaalin päivän tuotanto voi jäädä vajaaksi tiedonsiirtokatkon vuoksi. Siksi nollatuotanto sovelluksessa ei yksin todista laitteen pysähtyneen.
Hyvin toimivan, varjostamattoman eteläkentän teho nousee kirkkaana päivänä aamusta, saavuttaa huipun keskipäivän ympärillä ja laskee iltaa kohti. Pilvet tekevät käyrästä epätasaisen. Itä-länsijärjestelmässä huippu voi olla leveämpi tai kaksiosainen. Pelkkä käyrän muoto ei siksi osoita vikaa ilman tietoa paneelien suunnasta ja säästä.
Tuotantokäyrästä voidaan tunnistaa useita erilaisia tilanteita:
Käyrää verrataan saman järjestelmän omaan historiaan ja mahdollisuuksien mukaan rinnakkaiseen invertteriin. Kahden eri kohteen tuotanto ei ole suoraan vertailukelpoinen, vaikka nimellisteho olisi sama.
Hetkellinen teho kertoo vain yhden hetken tilanteen. Päivän energiakertymä auttaa arvioimaan, onko tuotanto ollut normaalilla tasolla koko päivän. Kuukausi- ja vuosivertailussa huomioidaan sää, lumi, paneelien likaantuminen, uudet varjot, järjestelmään tehdyt muutokset ja mahdolliset puuttuvat seurantajaksot.
Hyvä vertailutapa on käyttää:
Yksittäinen heikko päivä ei vielä osoita laitevikaa. Sen sijaan toistuva sama pudotus, yhden laitteen pysyvä jälkeen jääminen tai päivätuotannon selvä muutos ilman sääselitystä on peruste tarkemmalle tarkistukselle.
Tuotanto ja tiedonsiirto tarkistetaan aina erikseen. Jos laitteen paikallinen hetkellinen teho näkyy ja päivän energia kasvaa, mutta eSolarin aikaleima on vanha, invertteri tuottaa todennäköisesti normaalisti ja häiriö painottuu loggeriin, WiFiin, lähiverkkoon, internetyhteyteen tai käyttäjätiliin.
Jos paikallinen tila on häiriö, päivän energia ei kasva ja muut saman kohteen laitteet tuottavat, tarkistus kohdistuu invertteriin, sen paneelituloihin, AC-syöttöön ja suojalaitteisiin. Jos kaikki laitteet pysähtyvät samaan aikaan, yhteinen sähköverkko, keskitetty ohjaus tai koko kohteen loggeri on todennäköisempi syy kuin usean invertterin yhtäaikainen sisäinen vika.
Hybridissä seurannan yhteys voi toimia, vaikka akku tai mittari olisi offline. Siksi järjestelmän yleinen vihreä tila ei korvaa akun laitelistaa, mittarin arvoja, BMS-tapahtumia ja energiavirran järkevyyden tarkistusta.
SAJ-verkkoinvertterin, H1-hybridin sekä H2- ja akkujärjestelmän alasajo- ja käynnistysjärjestykset voivat olla erilaisia. Uudelleenkäynnistys tehdään vain mallikohtaisen ohjeen ja selvästi tunnistettujen ulkoisten kytkinten avulla. Tallenna tapahtumat ensin.
Jos akuston kytkimet, Back-Up-keskus tai usean laitteen järjestys ovat epäselviä, pyydä huollolta ohje. Toistuva virtojen katkaisu ei korjaa eristysvikaa, verkkoylijännitettä, BMS-hälytystä tai sisäistä vikaa.
SAJ-kohteessa voi olla omistajan eSolar- tai elekeeper-tili, asentajan ylläpitäjäoikeus ja paikallinen yhteys loggeriin tai invertteriin. Huoltoa varten sovitaan rajattu käyttöoikeus tai toimitetaan tarvittavat kuvakaappaukset. Henkilökohtaista salasanaa ei tarvitse lähettää.
Verkko-, BMS-, mittari- ja varavoima-asetuksia ei muuteta kokeilemalla. Myös firmware-päivitys tehdään vasta, kun laitemalli, nykyinen versio ja päivityspolku on varmistettu.
SAJ-laitteen tuotantotieto voi näkyä paikallisessa näytössä, LED-kehässä, eSolarissa, elekeeperissä, erillisessä tiedonkerääjässä tai kiinteistön omassa valvonnassa. Huollossa selvitetään ensin, missä kohdassa tieto viimeksi varmasti näkyy.
Vanhan Sununo-, Suntrio- tai R5-laitteen oma näyttö on usein nopein tapa varmistaa, tuottaako laite. R6- ja H2-laitteissa sama tieto voidaan lukea LED-tilasta ja paikallisesta sovellus- tai loggeriyhteydestä. Tallenna käyttötila, hetkellinen teho, päivän energia, tapahtuma ja mahdolliset MPPT-arvot.
Paikallinen energiakertymä voi säilyä, vaikka pilvipalvelusta puuttuisi datapisteitä. Toisaalta laitteen kello voi sähkökatkon jälkeen olla väärässä ajassa, mikä siirtää päivä- ja tapahtumatietoja. Paikallisia lukuja verrataan eSolarin tai elekeeperin aikaleimaan, kiinteistön tuotantomittariin ja muiden invertterien tietoihin.
eSolar on SAJ:n vanhemmissa ja nykyisissä järjestelmissä käytetty tuotannonseuranta. Siellä voidaan nähdä voimalan tila, tuotanto, laitekohtaiset arvot, hälytykset ja hybridissä energiavirta. Käyttöliittymä ja sovelluksen nimi voivat vaihdella version ja alueen mukaan.
eSolarin offline-tila tarkoittaa, ettei pilvi ole saanut uutta tietoa. Mahdollisia syitä ovat reititin, WiFi-salasana, heikko signaali, loggeri, rekisteröinti, pilvipalvelu tai invertterin pysähtyminen. Tarkista ensin paikallinen tuotanto ja viimeinen aikaleima.
eSolar AIO3 on yhden invertterin tiedonsiirtomoduuli. AIO3 Pro -version yhteydet ja tuetut laitteet tarkistetaan sen omasta pikaohjeesta. Mallista riippuen yhteys pilveen voi käyttää WiFiä, Ethernetiä tai 4G:tä. Usean invertterin kohteessa käytetään erillistä keskitettyä tiedonkerääjää, kuten eSolar SEC:tä.
Kun loggeri vaihdetaan, tarkistetaan fyysinen liitin, tuettu invertterisukupolvi, sarjanumeron rekisteröinti ja vanhan voimalan omistajuus. Ulkoisesti samannäköinen USB-moduuli ei automaattisesti ole yhteensopiva.
Tiedonsiirtovika rajataan ketjun mukaisesti: invertteri, moduulin liitäntä, moduulin oma tila, kiinteistön lähiverkko, internetyhteys, pilvipalvelu ja käyttäjätili. Reitittimen vaihdon jälkeen tavallinen ongelma on muuttunut verkon nimi tai salasana, 5 GHz:n verkon käyttäminen 2,4 GHz:n moduulille tai heikko signaali metallisen keskuksen ja rakenteiden läpi.
Vanhemmissa ja suuremmissa kohteissa voi olla eSolar SEC tai muu keskitetty tiedonkerääjä, joka lukee useita inverttereitä RS485-väylästä ja voi liittyä myös mittaukseen tai tehorajoitukseen. Yhden väyläkaapelin, osoitteen, päätevastuksen tai loggerin käyttöjännitteen häiriö voi poistaa seurannasta yhden laitteen, yhden väylähaaran tai koko voimalan.
Tarkistuksessa selvitetään:
Väyläosoitteita ja päätevastuksia ei muuteta käyttäjän kokeiluna. Ennen loggerin vaihtoa tallennetaan laitelista, voimalan omistajuus ja historiatiedot.
elekeeper on SAJ:n uudempi energianhallinta- ja seurantaympäristö. Se liittyy erityisesti uusiin hybridi-, akku- ja älyenergiajärjestelmiin. Vanhaa eSolar-kohdetta ei oleteta elekeeper-kohteeksi ilman mallikohtaista tukea tai valmistajan siirto-ohjetta.
Huollossa kirjataan, näkyykö järjestelmä eSolarissa, elekeeperissä vai molemmissa, ja mikä sovellus on käyttöönotto-ohjeessa mainittu. Sovelluksen päivityksen jälkeen valikkonimet voivat muuttua, mutta laitteen sarjanumero ja todellinen tiedonsiirto ratkaisevat.
Hybridin kulutus, verkkoon vienti ja akun ohjaus perustuvat CT-mittaukseen tai energiamittariin. Väärä asennussuunta, vaiheiden sekoittuminen, mittarin osoite tai tiedonsiirtovika voi aiheuttaa:
Mittarin kytkentä ja vaiheistus tarkistetaan ammattilaisen toimesta.
Toimita huoltoon:
Tilapäinen pääsy vianrajausta varten ei tarkoita jatkuvaa valvontapalvelua.
SAJ:n vikakoodit ovat sukupolvikohtaisia. Sama numero voi merkitä eri laitteessa eri asiaa, joten tapahtuma yhdistetään aina mallin käyttöohjeeseen.
Vanhoissa Suntrio Plus -laitteissa numeerisia koodeja ovat esimerkiksi rele-, lämpö-, GFCI-, DCI- ja sisäisen tiedonsiirron häiriöt. H1-ohjeessa Code 06 voi liittyä ISO Err -tilaan. Näitä esimerkkejä ei yleistetä muihin SAJ-sukupolviin.
Yöllä pimeä verkkoinvertteri voi olla normaali. Valoisalla tarkista, onko kiinteistössä sähköä, mikä on ulkoisten merkittyjen kytkinten asento ja toimivatko rinnakkaiset invertterit. Täysin pimeä laite voi kärsiä puuttuvasta AC- tai DC-syötöstä, lauennut suojasta tai sisäisestä viasta.
Hybridissä akun ja verkon tila vaikuttavat käynnistymiseen. Mittaukset, kotelon avaaminen ja akkukaapelien tarkistus kuuluvat ammattilaiselle.
Vertaa säätilaa, paneelien olosuhdetta, ajankohtaa ja aiempaa tuotantoa. Rajaa, koskeeko pudotus koko järjestelmää, yhtä invertteriä, yhtä MPPT:tä vai vain eSolar-seurantaa.
Mahdollisia syitä ovat lumi, varjostus, lika, paneeliketju, DC-liitin, verkon rajoitus, korkea lämpötila, puhallin, mittaus tai tiedonsiirtokatko. Katto- ja DC-tarkastukset kuuluvat ammattilaiselle.
Käynnistymisaika riippuu paneelijännitteestä, säteilystä, paneeliketjun pituudesta, lämpötilasta ja mallin käynnistysrajasta. Talvella ja varjostetussa kohteessa tuotantopäivä on luonnostaan lyhyempi kuin kesällä. Myös itä- ja länsilappeen invertterit voivat käynnistyä ja sammua eri aikaan.
Poikkeamaa arvioitaessa verrataan saman kohteen aikaisempia päiviä ja rinnakkaisia laitteita. Jos yksi Suntrio-, R5- tai R6-laite jää odotustilaan muiden jo tuottaessa, tarkistetaan sen MPPT-tulojen jännitteet, paneeliketjujen rakenne ja tapahtumaloki. Jos kaikki laitteet aloittavat tai lopettavat samanaikaisesti, syy voi olla säässä, sähköverkossa tai yhteisessä ohjauksessa.
eSolarissa tai elekeeperissä näkyvä aukko voi syntyä tuotannon pysähtymisestä tai siitä, ettei tieto siirtynyt pilvipalveluun. Ratkaiseva vertailu on paikallinen päivän energiakertymä tai kiinteistön tuotantomittari. Jos energia kertyi normaalisti mutta käyrästä puuttuu datapisteitä, vika painottuu tiedonsiirtomoduuliin, RS485-väylään, lähiverkkoon tai internetyhteyteen.
Jos myös energiakertymä jäi pieneksi, tarkistetaan aukon ajalta tapahtuma, verkkojännite, lämpötila, tehorajoitus ja MPPT-arvot. Seurantahistorian puuttuvia jaksoja ei täytetä arvaamalla. Huoltoraportissa erotetaan mitattu tuotanto ja puuttuva seurantatieto toisistaan.
Eri ilmansuuntiin asennettujen paneelikenttien tehot eivät kuulu olla samoja joka hetki. Vertailussa huomioidaan paneelien määrä, suunta, kallistus, varjostus, lumi ja se, onko yhdelle MPPT:lle kytketty rinnakkaisia paneeliketjuja.
Jos samanlaisten kenttien ero on pysyvä, tarkistetaan kummankin MPPT:n jännite, virta ja teho. Huoltokäynnillä voidaan mitata paneeliketjut, tarkistaa liittimet ja kaapelointi sekä rajata, seuraako poikkeama paneelikenttää vai invertterin tuloa. DC-liittimiä tai MPPT-tuloja ei vaihdeta ristiin käyttäjän kokeiluna.
Tallenna tapahtuma, kellonaika, tuotantoteho ja vaihekohtaiset jännitteet. Jos häiriö toistuu aurinkoisina tunteina, sähköasentaja mittaa jännitteen invertteriltä ja liittymispisteestä sekä tarkistaa kaapeloinnin ja liitokset.
Verkkoasetuksia ei väljennetä hälytyksen poistamiseksi. Ratkaisu voi liittyä kaapelointiin, vaiheistukseen, tehorajoitukseen tai verkkoyhtiön verkkoon.
ISO- tai GFCI-häiriö, joka ilmestyy sateella tai lumen sulaessa, voi liittyä paneeliin, kaapeliin, liittimeen tai läpivientiin. Toistuva kuittaus ei korjaa vikaa. Huolto rajaa paneeliketjun ja tekee eristysmittaukset turvallisesti.
Osa pienistä SAJ-inverttereistä on luonnollisesti jäähdytettyjä, kun taas suuremmissa Suntrio-, R6- ja C-sarjan laitteissa voi olla puhaltimia. Kuuma kotelo ei yksin tarkoita vikaa, mutta toistuva High Temperature- tai Fan Error -tapahtuma, tehon lasku ja poikkeava puhallinääni vaativat tarkistuksen.
Tarkista ulkopuolelta:
Puhaltimen liitin, sisäinen puhdistus, lämpötila-anturi ja tehoaste tarkistetaan huollossa. Laitetta ei jäähdytetä vedellä eikä koteloon puhalleta paineilmaa summittaisesti.
Tarkista viimeinen aikaleima ja invertterin paikallinen tuotanto. Jos laite tuottaa, tarkista kodin internet, reitittimen muutokset ja loggerin näkyvä tila. Jos kaikki kohteen laitteet putosivat yhtä aikaa, vika on usein yhteisessä loggerissa tai verkkoyhteydessä.
Älä poista voimalaa tililtä tai tehdasasetuksiin palauta loggeria ensimmäisenä keinona, koska historiatiedot ja omistajuus voivat vaikeutua.
Akku voi olla normaalisti levossa käyttötilan, SOC-rajan, aikataulun, lämpötilan, kuorman tai BMS:n tehorajan vuoksi. Tarkista myös, näkyykö mittauksen energiavirta oikein.
Tallenna SOC, lämpötila, akun sallima teho, BMS:n koodi, käyttötila ja viimeisin muutos. Jos B1- tai B2-akku näyttää punaisen merkkivalon, älä avaa koteloa tai irrota moduuleita.
Jos kulutus ja vienti vaihtuvat keskenään tai akku reagoi vastakkaiseen suuntaan, tarkista mittauksen rakenne. CT:n nuolen suunta, vaiheparitus, mittarin sijainti ja tietoliikenne ovat tavallisia syitä. Ammattilainen varmistaa kytkennän mittauksin.
Selvitä, onko Back-Up-lähtö todella kytketty kuormille. Pelkkä H1- tai H2-malli ei tarkoita, että koko kiinteistö olisi varavoiman takana. Tarkista akun SOC, BMS:n tila, Back-Up-kuormien määrä ja mahdollinen ylikuormitustapahtuma.
Sähkökatkon aikana ei siirretä johtimia tai ohiteta suojia. Varavoimakytkentä testataan suunnitellusti ammattilaisen kanssa.
Uudelleenkäynnistys voi poistaa hetkellisen vikailmoituksen, vaikka varsinainen syy jäisi järjestelmään. Verkkojännite-, lämpötila-, puhallin-, eristys- ja BMS-tapahtumat voivat palata vasta samalla säällä, kuormituksella tai akun varaustasolla.
Kirjaa alkuperäinen tapahtuma, kellonaika, sää, tuotantoteho ja akun tila ennen mahdollista uudelleenkäynnistystä. Jos sama tapahtuma toistuu, sitä ei kuitata uudelleen ilman syyn rajaamista. Toistuvuus ja olosuhde ovat usein tärkeämpiä tietoja kuin se, palautuiko laite hetkeksi normaalitilaan.
Huoltokäynnin sisältö valitaan vikakuvauksen, laitteen mallin ja kohteen rakenteen perusteella. Kaikkia mittauksia ei tehdä jokaisessa kohteessa. Tavoitteena on osoittaa, liittyykö häiriö invertteriin, paneeliketjuun, sähköverkkoon, suojaukseen, tiedonsiirtoon, mittaukseen vai akkujärjestelmään.
Ulkopuolisessa tarkastuksessa voidaan käydä läpi:
Sähköiset tarkastukset tehdään turvallisen erotuksen, laiteohjeen ja kohteen dokumentaation mukaisesti. Tarpeen mukaan tarkistetaan AC-jännitteet, suojalaitteet, paneeliketjut, eristysvastus, maadoitus, liitosten lämpeneminen, mittarin vaiheistus ja akkujärjestelmän tiedonsiirto.
Grid Voltage-, Grid Lost- ja Grid Frequency -tyyppisissä tapahtumissa yksittäinen sovelluslukema ei aina riitä. Jännite voidaan joutua mittaamaan samanaikaisesti invertterin tuotantotehon kanssa ja vertaamaan sitä liittymispisteeseen. Näin voidaan erottaa jakeluverkon jännitetaso, kiinteistön kaapeloinnin jännitteennousu, yhden vaiheen poikkeama ja invertterin oma mittaus toisistaan.
Usean invertterin kohteessa verrataan vaihekohtaisia arvoja ja tapahtuma-aikoja. Jos kaikki laitteet irtoavat verkosta yhtä aikaa, tarkistus kohdistuu yhteiseen AC-puoleen, tehorajoitukseen tai verkkoyhtiön verkkoon. Verkkosuojauksen rajoja ei muuteta mittauksen korvikkeena.
Paneeliketjun poikkeama voidaan havaita tuotantokäyrästä tai MPPT-arvoista, mutta aiheuttaja varmistuu usein vasta mittauksilla. Tarkistuksessa huomioidaan paneelien määrä, lämpötila, säteily, ilmansuunta, varjostus ja rinnakkaiset paneeliketjut.
Mahdollisia havaintoja ovat avoin ketju, poikkeava jännite tai virta, liitin- tai kaapelivika, kosteuteen sidoksissa oleva eristysvika, uuden varjostuksen vaikutus tai yhden paneeliryhmän pysyvä tuotantoero. Paneeliketjujen liittimiä ei avata kuormitettuna eikä eri valmistajien liittimiä yhdistetä toisiinsa pelkän ulkonäön perusteella.
Seurantavian tarkistus aloitetaan siitä kohdasta, jossa tieto viimeksi varmasti näkyy. Ensin varmistetaan invertterin paikallinen tuotanto, sen jälkeen invertterin ja loggerin välinen yhteys, mahdollinen RS485-väylä, tiedonkerääjä, lähiverkko, internetyhteys ja pilvipalvelu.
Usean invertterin kohteessa tarkistetaan laiteosoitteet, väylän rakenne, päätevastus ja se, puuttuuko seurannasta yksi laite vai koko ketju. Portaalin käyttäjäoikeuksia, voimalan omistajuutta ja laitetunnuksia käsitellään erillään fyysisestä tiedonsiirrosta. Toimiva internet ei osoita, että loggeri lukee invertteriä, eikä toimiva loggeri osoita, että käyttäjällä on oikeus oikeaan voimalaan.
H1- ja H2-järjestelmässä tarkistus laajenee invertterin lisäksi mittariin, BMS-yhteyteen, akkuun ja Back-Up-lähtöön. Samalta ajanhetkeltä tallennetaan PV-teho, kiinteistön kulutus, verkon tuonti tai vienti, akun teho, SOC, lämpötila ja BMS:n sallima lataus- ja purkuteho.
Mittauksen toiminta voidaan testata hallitulla kuormamuutoksella. Kun tunnettu kuorma kytketään päälle, kulutus- ja verkkotehon pitää muuttua loogiseen suuntaan. Poikkeava suunta voi johtua virtamuuntajan asennosta, vaiheparituksesta, mittarin osoitteesta tai tiedonsiirrosta.
Akustosta tarkistetaan mallin mukaan moduulien määrä, BMS- tai BCU-versio, merkkivalot, tapahtumat, lämpötilat ja mahdolliset moduulijännite-erot. Akkujen koteloita ei avata, korkeajänniteliittimiä ei irroteta eikä moduuleita siirretä käyttäjän toimenpiteenä.
B1-5.1-48 on matalajännitteinen litiumakku. H1-sukupolvessa on käytetty myös valmistajan hyväksymiä muita 48 voltin akkuja. Yhteensopivuus edellyttää oikeaa BMS-protokollaa, kaapelia, asetusta ja firmwarea. Pelkkä nimellisjännite ei riitä.
Rinnankytkennässä tarkistetaan moduulien määrä, osoitteet, virtakaapelit, suojat ja valmistajan laajennusohje. Eri ikäisiä tai eri mallisia akkuja ei yhdistetä oletuksella samaan pankkiin.
B2-nimellä on eri markkina-alueilla ja tuotesukupolvissa matala- ja korkeajännitteisiä akkuversioita. Korkeajännitteinen B2-rakenne koostuu akkumoduuleista ja akuston ohjausyksiköstä, kun taas matalajännitteisen version moduuli- ja ohjainrakenne on erilainen. Akku valitaan H2-invertterin täsmällisen mallin ja valmistajan yhteensopivuustiedon perusteella.
Käynnistys- ja sammutusjärjestys, moduulien määrä, mahdolliset rinnakkaiset klusterit, BMS-yhteys ja kaapelointi tarkistetaan juuri kyseisen B2- ja H2-version ohjeista. Korkeajännitteisen ja matalajännitteisen B2-version osia tai ohjeita ei käytetä ristiin.
B2:n merkkivalot voivat ilmaista normaalin, odottavan, päivittyvän tai vikatilan. Punainen tila dokumentoidaan. Akuston moduuleita ei avata, siirretä tai eroteta käyttäjän toimenpiteenä.
BMS voi pienentää lataus- tai purkutehoa, kun:
Rajoitus ei automaattisesti tarkoita viallista akkua. Toistuva punainen hälytys, suuri moduuliero, poikkeava lämpö tai yhteyden katkeaminen vaatii tarkemman tarkistuksen.
Käyttäjä voi tarkistaa vain ulkopuolelta:
Jos akku savuaa, kuumenee voimakkaasti, haisee tai on vaurioitunut, älä koske siihen. Poistu tilasta, estä muiden pääsy ja noudata pelastusviranomaisen ohjeita.
SAJ:n vanhoissa Sununo- ja Suntrio-laitteissa vikakoodit, paikallinen näyttö ja tiedonsiirto poikkeavat R5-, R6-, H1- ja H2-sarjoista. Samannäköinen yleinen hälytysteksti ei siksi tarkoita, että eri sarjojen korjausohje olisi sama.
H1:n ja H2:n akkuja, kaapeleita tai käyttöönotto-ohjeita ei vaihdeta keskenään. Myöskään eri H2- ja B2-jänniteversiot eivät ole keskenään vaihdettavia. Korvaavaa invertteriä valittaessa tarkistetaan vaihemäärän ja tehon lisäksi PV-jännite, MPPT-virta, paneeliketjujen määrä, mittalaite, akkujännite, BMS-yhteys, varavoima sekä verkkoyhtiön nykyiset vaatimukset.
Erota ensin pimeä laite ja offline-seuranta. Jos näyttö tai merkkivalo toimii mutta eSolarin aikaleima on vanha, keskity tiedonsiirtoon. Jos laite on täysin pimeä myös valoisaan aikaan, ammattilainen tarkistaa AC-syötön, erotuskytkimet, suojalaitteet ja DC-puolen jännitteen.
Kirjaa ennen käynnistysyritystä:
Invertterin tai akun koteloa ei avata. DC-puoli voi olla jännitteinen, vaikka AC-syöttö olisi katkaistu.
Ota kuva koko näytöstä ja tyyppikilvestä. Suntrio Plus -ohjeissa esimerkiksi rele-, lämpötila-, tiedonsiirto- ja maavuototapahtumilla on omat koodinsa, mutta koodiluettelo pitää täsmätä tarkkaan malliin. Koodin numero yksin ei riitä varaosapäätökseen.
Jos koodi poistuu käynnistyksen jälkeen mutta palaa kuormituksessa tai kostealla säällä, ajankohta on olennainen diagnoositieto. Toistuva sisäinen rele- tai mittausvika voi puoltaa laitevaihdon arviointia, kun taas verkko- tai eristystapahtuma vaatii ulkoisen syyn mittaamista.
Vertaa päivätuotantoa sääolosuhteisiin ja saman suuntauksen MPPT-kanavia toisiinsa. Tarkista DC-jännite, virta ja teho kanavittain. Jos toinen MPPT jää pysyvästi jälkeen, mahdollisia syitä ovat varjostus, lumi, paneeli- tai liitinvika, stringijaon muutos tai tulon rajoitus.
R5:n ja R6:n lämpötilaperusteinen tehonrajoitus, MPPT-virrat ja käyttöliittymän kentät voivat erota. Käytä laitteen oman käyttöohjeen nimellisarvoja. Korkea sisälämpötila ja tukkeutunut ilmanvaihto voivat alentaa tehoa ilman pysyvää vikakoodia.
Kirjaa tapahtuman tarkka teksti, aika ja kaikkien vaiheiden arvot. Keskipäivän ylijännite voi johtua jakeluverkosta, pitkän kaapelin jännitenoususta tai vaiheiden epätasapainosta. Jos usea invertteri pysähtyy samaan aikaan, yhteinen AC-syy on todennäköisempi kuin usean laitteen yhtäaikainen sisäinen vika.
Verkkoprofiilia tai suojarajoja ei muuteta tapahtuman poistamiseksi. Ammattilainen vertaa jännitettä invertterillä ja pääkeskuksella tuotannon aikana. Mittaustulos voidaan tarvittaessa toimittaa verkkoyhtiölle.
Tarkista loggerin merkkivalot, reitittimen toiminta, WiFi-verkon nimi ja salasana, signaalitaso sekä viimeinen aikaleima. Uusi reititin tai muuttunut 2,4 GHz:n verkko on tavallinen selitys. Offline-tila ei yksin oikeuta invertterin uudelleenkäynnistystä tai portaalista poistamista.
Jos kohteessa on useita SAJ-laitteita ja vain yksi puuttuu, tarkista loggerin ja kyseisen invertterin välinen yhteys. Jos kaikki puuttuvat samalla hetkellä, keskity internetiin, loggeriin ja palveluun. Paikallinen tuotantomittari auttaa erottamaan yhteysvian tuotantoviasta.
Tarkista järjestyksessä:
Jos akku tunnistuu mutta sallittu teho on nolla, BMS voi rajoittaa toimintaa lämpötilan, kennon jännitteen tai tasapainotuksen vuoksi. Jos akku ei tunnistu, tarkistetaan oikea portti, kaapeli, protokolla, osoitus ja käynnistysjärjestys. H1:n matalajännitekaapelointia ei sovelleta H2:n eri akkujännitteelle tarkoitettuun järjestelmään.
Kytke päälle yksi tunnettu kuorma ja vertaa eSolarin tai elekeeperin kodin kulutusta, verkon tehoa, PV-tehoa ja akun tehoa. Jos verkkoon vienti kasvaa kuorman mukana tai akku toimii jatkuvasti väärään suuntaan, mittarin suunta, vaiheistus tai virtamuuntajat voivat olla virheelliset.
Pieni hetkellinen ero eri järjestelmien välillä voi johtua päivitysviiveestä. Pysyvä suunnanvaihto, negatiivinen peruskuorma tai yhden vaiheen puuttuminen vaatii fyysisen mittauksen tarkistuksen ammattilaiselta.
Selvitä, mitkä ryhmät on kytketty varavoimaan, mikä akun SOC on ja paljonko kuormaa oli tapahtumahetkellä. Lämpöpumppu, moottori, liesi tai muu suuri kuorma voi ylittää jatkuvan tai hetkellisen tehon, vaikka normaali kulutus näyttäisi pieneltä.
Tarkista myös, että varavoimakytkentä ja nollajärjestely vastaavat juuri H1- tai H2-mallin ohjetta. Sähkökatkoa ei simuloida pääsulakkeilla ilman hallittua testisuunnitelmaa.
Ennen loggerin tai invertterin poistamista eSolarista tallenna voimalan tunniste, omistaja, asentajaoikeudet, laitteiden sarjanumerot ja historiatiedot. Fyysinen laitevaihto ja portaalin sarjanumeromuutos tehdään hallitussa järjestyksessä, jotta diagnostiikka ei katoa.
Hybridi-invertterin vaihdossa dokumentoidaan lisäksi:
Uuden laitteen toiminta testataan osina: PV-tuotanto, verkon mittaus, akun lataus, akun purku, seuranta ja Back-Up. Pelkkä vihreä merkkivalo ei osoita, että mittaus tai varavoima toimii oikein.
Firmwarepäivitys voi korjata yhteensopivuus- tai tiedonsiirto-ongelman, mutta sitä ei käytetä sokkona jokaiseen hälytykseen. Ennen päivitystä varmistetaan oikea laiteversio, vakaa syöttö, toimiva yhteys ja palautettavat asetukset. Päivitystä ei katkaista eikä tehdä ukkosella tai epävarmassa verkossa.
Yhdessä huoltotapahtumassa muutetaan vain yksi olennainen asetus kerrallaan ja lähtöarvo kirjataan. Näin voidaan erottaa asetuksen vaikutus satunnaisesta sään, kuorman tai verkkoyhteyden muutoksesta. Verkkosuojauksen asetukset kuuluvat pätevälle asentajalle ja määräysten mukaiseen käyttöönottoon.
Keväällä kosteuteen reagoiva eristystapahtuma voi paljastua lumen sulaessa. Kesällä korkeampi lämpötila ja verkkojännite voivat rajoittaa tehoa. Syksyllä tarkistetaan ulkona olevien loggerien, läpivientien ja kaapelisuojien kunto. Talvella akun kylmyys, lyhyt päivä ja suuri kiinteistön kulutus voivat pienentää näkyvää latausta ilman laitevikaa.
Vertailu tehdään samanlaisiin sääpäiviin ja saman suuntauksen kanaviin. Vuosituotannon yksittäinen poikkeama ei kerro vian sijaintia, mutta toistuva sama MPPT-, vaihe- tai tapahtumakuvio auttaa rajaamaan sen.
Ukkosen tai jakeluverkon poikkeaman jälkeen tarkista tapahtumahistoria, viimeinen normaali tuotantopäivä ja se, näkyvätkö kaikki MPPT-kanavat. Ammattilainen tarkistaa tarvittaessa ylijännitesuojien ilmaisimet ja mittaa eristyksen. Se, että eSolar palautuu online-tilaan, ei vielä osoita kaikkien teho-osien olevan ehjiä.
Jos vettä tai kondensaatiota havaitaan invertterin, akun, loggerin tai sähkökeskuksen läheisyydessä, järjestelmää ei käynnistetä toistuvasti kokeeksi. Tallenna veden lähde ja laajuus turvalliselta etäisyydeltä. Koteloon päässyt kosteus, ruoste tai palojälki vaatii laitekohtaisen riskinarvion.
Ylikuumenemista epäiltäessä kerää ympäristön ja laitteen lämpötila, teho ennen rajoitusta sekä ilmanvaihdon tila. Älä jäähdytä laitetta vedellä tai avaa koteloa. Asennusvälin, auringonpaisteen, pölyn ja mahdollisen puhaltimen kunto tarkistetaan käyttöohjeen mukaan.
Huollon jälkeen tehdään hallittu koekuormitus ja seurataan, palaako sama tapahtuma lämpötilan, sateen tai korkean tuotannon mukana. Sääsidonnaisen vian poistuminen hetkeksi ei ole sama asia kuin korjaus.
Suuressa SAJ-kohteessa yhden laitteen oiretta verrataan koko voimalan toimintaan. Tallenna samalta ajanhetkeltä kaikkien inverttereiden teho, tapahtumat, MPPT-arvot, vaihekohtaiset verkkojännitteet ja loggerin tila. Tarkista myös:
Yhden laitteen vaihto vaatii myös osoitteiden, loggerin, voimalan rekisteröinnin ja tehorajoituksen tarkistuksen.
Rinnakkaiset invertterit ovat hyvä vertailuryhmä, kun niiden paneelikentät ovat samansuuntaiset ja samankokoiset. Jos yksi laite tuottaa vähemmän, tarkistus kohdistuu sen MPPT-tuloihin, lämpötilaan, puhaltimiin, suojiin ja tapahtumiin. Jos kaikki laitteet rajoittavat tai pysähtyvät samaan aikaan, tarkistus kohdistuu yhteiseen sähköverkkoon, mittaukseen, loggeriin tai ulkoiseen ohjaukseen.
Vertailussa käytetään mieluiten suhteellista tehoa, esimerkiksi watteja asennettua paneelikilowattia kohden. Näin erikokoiset paneelikentät voidaan asettaa järkevään suhteeseen. Eri ilmansuuntaa, kallistusta tai varjostusta ei kuitenkaan saa jättää huomioimatta.
Yrityskohteessa SAJ-invertterit voivat liittyä eSolar SEC -tiedonkerääjään, kiinteistön Modbus- tai automaatiojärjestelmään, energiamittariin ja ulkoiseen tehorajoitukseen. Tuotannon aleneminen voi silloin olla järjestelmän saama ohjauskäsky eikä invertterivika.
Huollossa dokumentoidaan väyläosoitteet, tiedonsiirron rakenne, mittarin sijainti, aktiivinen tehoraja ja mahdollinen verkkoyhtiön ohjaus. Asetuksia ei muuteta ennen kuin niiden tarkoitus ja vastuutaho tunnetaan. Loggerin vaihto tai yhden invertterin osoitteen muuttaminen voi vaikuttaa koko voimalan raportointiin ja rajoitukseen.
Toimivan SAJ-järjestelmän kuntoa seurataan tuotantokaudella säännöllisesti. Tarkoitus on havaita yhden MPPT:n, invertterin, tiedonsiirtolaitteen tai akun poikkeama ennen pitkää tuotantokatkoa.
Suuremmissa kohteissa järjestelmän sähkötekninen huolto, lämpökuvaus, liitosten tarkastus ja paneeliston kunnon arvio tehdään erillisen huoltosuunnitelman mukaan.
Päätös tehdään laitteen iän, vikatyypin, varaosien, paneeliston sähköarvojen, tuotantomenetyksen ja järjestelmän tulevien tarpeiden perusteella. Pelkkä yksittäinen vikakoodi ei ratkaise, onko korjaus vai vaihto järkevämpi.
Korjaus voi olla perusteltu, kun vika rajautuu tiedonsiirtomoduuliin, ulkoiseen suojaan, puhaltimeen, liitokseen, mittariin tai muuhun selvästi vaihdettavaan osaan. Myös käyttöoikeus-, verkko- ja asetushäiriö voidaan usein ratkaista ilman invertterin vaihtoa.
Korjauksen jälkeen toiminta varmistetaan tuotantotestillä, tapahtumalokin tarkistuksella ja tarvittaessa seurantajaksolla. Pelkkä vihreä merkkivalo ei riitä, jos alkuperäinen oire liittyi yhteen MPPT:hen, korkeaan kuormitukseen, kosteaan säähän tai akkuun.
Vaihto voi olla järkevä, jos tehoelektroniikka tai ohjainkortti on vaurioitunut, sama sisäinen vika toistuu, varaosaa ei ole saatavilla tai korjauksen kustannus ja epävarmuus ovat suuret suhteessa uuden laitteen hyötyyn. Vanha Sununo-, Suntrio- tai R5-laite voidaan myös joutua vaihtamaan, jos nykyistä seurantaa ei saada enää tarkoituksenmukaisesti toimimaan tai järjestelmään halutaan akku ja uusi energianhallinta.
Vaihdossa tarkistetaan:
H1- tai H2-hybridiä ei korvata pelkän kilowattitehon perusteella. Akku ja varavoimakytkentä voivat ratkaista uuden laitteen valinnan.
Ennen vaihtoa tallennetaan eSolarin tai muun seurannan tuotanto- ja tapahtumahistoria, vanhan laitteen sarjanumero sekä viimeiset normaalit arvot. Uusi laite rekisteröidään hallitusti samaan voimalaan tai uuteen seurantakohteeseen niin, ettei vanha historia katoa tarpeettomasti.
Vaihdon jälkeen tarkistetaan paneeliketjut, verkkoarvot, mittaus, tehorajoitus, seurannan päivittyminen ja mahdollinen Back-Up. Hybridissä testataan erikseen akun lataus, purku, SOC-tieto, mittarin suunta ja varavoimakuormat.
Valmistajan takuu tarkistetaan sarjanumeron, toimitusajan, rekisteröinnin, tuoteryhmän ja alkuperäisten ehtojen perusteella. Takuun hyväksyntää ei luvata pelkän tuotemerkin tai sovellustilin perusteella.
Alkuperäisen myyjän sopimusvastuu, asentajan työn vastuu, valmistajan tuotetakuu ja uuden huoltoliikkeen työ ovat eri asioita. Aurinkotekniikan huolto ei siirrä vanhan järjestelmän kaikkia vastuita Aurinkotekniikalle.
Kerää SAJ:n tukipyyntöä varten:
Valitse käyttöohje aina tyyppikilven koko mallimerkinnän, markkina-alueen ja laitesukupolven mukaan. Verkkosivun yleisohje ei korvaa valmistajan mallikohtaista käyttö-, asennus- tai huolto-ohjetta.
Kun tarvitset apua SAJ-invertterin, akuston tai seurannan kanssa, lähetä:
Näiden tietojen perusteella arvioimme, voidaanko vika rajata etänä vai tarvitaanko huoltokäynti.
Kun tarvitaan mittauksia, kotelon avaamista, paneeliketjun rajausta, mittari- tai akkukaapeloinnin tarkistusta, ohjelmistotyötä, varaosan vaihtoa tai vika ei ratkea etätarkistuksilla.
Vain mallikohtaisen käyttäjäohjeen sallimalla tavalla. H1/H2- ja B1/B2-järjestelmissä pyydä tarvittaessa huollolta tarkka järjestys.
Vain, jos Back-Up-lähtö on toteutettu, akku on käytettävissä ja kuormat ovat sallituissa rajoissa. Pelkkä H2-malli ei tarkoita koko talon varavoimaa.
Vain jos tarkka akkumulalli on hyväksytty H1-mallille ja firmwarelle sekä BMS-kaapeli ja asetukset ovat valmistajan mukaiset.
Ei oletuksena. B1 kuuluu H1-sukupolven 48 voltin akkuihin. H2-invertterille valitaan juuri sen malli- ja jänniteversiolle hyväksytty akku, BMS-kaapeli ja ohjelmisto.
Et. Vikakoodit ja LEDit ovat mallisukupolvikohtaisia. Käytä koko mallimerkintää vastaavaa ohjetta.
eSolar on pitkään käytetty seuranta-alusta. elekeeper on uudempi energianhallintaympäristö. Oikea palvelu määräytyy laitemallin ja käyttöönottotavan mukaan.
Ei välttämättä. Tarkista laitteen paikallinen tila ja päivän energia. Offline voi olla pelkkä loggeri- tai internetongelma.
Molemmat ovat verkkoinvertterisarjoja, mutta käyttöliittymä, tapahtumat, MPPT-rakenne, tiedonsiirtolaite ja ohjelmisto voivat olla erilaisia. R5:n näyttö- tai vikakoodiohjetta ei käytetä R6-laitteeseen ilman koko mallikoodin varmistamista.
Kyllä. Aloitamme mallin ja järjestelmän tunnistamisesta. Mahdollinen valmistajan takuu selvitetään erikseen.
Huoltopyyntö on ensisijainen tukikanava. Sen kautta saamme tarvittavat tiedot, vikakuvauksen ja liitteet kerralla oikein. Kun huoltopyyntö on lähetetty, järjestelmään luodaan tukitiketti. Saat sähköpostivahvistuksen, ja asian käsittely etenee ensisijaisesti sähköisesti. Jos tarvitsemme lisätietoja, pyydämme vastaamaan samaan sähköpostiketjuun, jotta kaikki tiedot pysyvät samassa tapauksessa.
