Sähköauton akku voi tulevaisuudessa osallistua entistä enemmän kodin energiankäyttöön. Kaksisuuntaisella latauksella yhteensopivan auton akusta voidaan siirtää sähköä takaisin kodin käyttöön tai sähköverkkoon.
V2G-ratkaisujen yleistyessä on tärkeää erottaa toisistaan verkkoon syöttäminen ja sähkökatkon aikainen varavoima. Niillä on erilaiset tekniset vaatimukset. V2G-laturi ei yksin tarkoita, että koti saa sähköä auton akusta myös sähkökatkossa.
Vuoden 2027 ISO 15118-20 -vaatimus kehittää auton ja latausaseman tiedonvaihtoa, mutta se ei tee jokaisesta uudesta laturista kaksisuuntaista. Standardimuutoksen aikataulun ja tiedonvaihdon hyödyt avaamme artikkelissa EU yhtenäistää sähköautojen latausta – ISO 15118-20 vaatimukseksi vuonna 2027.
Auton akun hyödyntämisestä käytetään useita lyhenteitä:
V2H ei automaattisesti tarkoita varavoimaa sähkökatkossa. Myöskään auton V2L-pistorasia ei yksin ole kodin varavoimajärjestelmä. Kiinteistön sähkönsyöttö vaatii siihen tarkoitukseen suunnitellun ja asianmukaisesti asennetun kokonaisuuden.
Tavallinen latausasema siirtää sähköä autoon. Kaksisuuntaisessa ratkaisussa energiaa pitää pystyä siirtämään myös takaisin auton akusta.
Tämä vaatii sitä tukevan auton, latauslaitteiston ja ohjauksen. Lisäksi auton akun tasasähkö pitää muuttaa kodin tai sähköverkon käyttämäksi vaihtosähköksi.
Muunnos voidaan toteuttaa kahdella tavalla:
Pelkkä auton tai laturin yksittäinen ominaisuus ei riitä. Yhteensopivuus ja verkkovaatimusten täyttyminen varmistetaan koko auton ja latauslaitteiston yhdistelmälle.
Kaksisuuntaisia ratkaisuja on jo markkinoilla, mutta valikoima ja yhteensopivuus eri autojen kanssa ovat vielä rajallisia. Sopivuus tarkistetaan juuri kyseiselle autolle, ohjelmistolle ja käyttömaalle.
Kun auton akkua puretaan sähköverkkoon, järjestelmä toimii verkkoon sähköä syöttävänä sähkövarastona.
Verkkoyhtiön näkökulmasta sähköä voi tulla esimerkiksi aurinkopaneeleista, kotiakusta tai auton akusta. Kaikkien näiden pitää toimia turvallisesti muun sähköverkon kanssa.
V2G-järjestelmän verkkoliitännässä ja suojauksessa sovelletaan samoja perusvaatimuksia kuin sähkön pientuotannossa. Sähkövarastoihin liittyy lisäksi omia järjestelmäteknisiä vaatimuksia.
ISO 15118 -tuki ei korvaa näiden vaatimusten täyttämistä. Standardi käsittelee auton ja latausaseman välistä viestintää, kun taas verkkovaatimukset koskevat sähköä syöttävän kokonaisuuden toimintaa ja turvallisuutta.
Verkkoon syöttämisen vaatimukset ovat voimassa jo nyt. Niitä ei oteta käyttöön vasta vuoden 2027 tiedonsiirtomuutoksen yhteydessä.
V2G-järjestelmän liittäminen sähköverkkoon vaatii samantyyppistä suunnittelua ja dokumentointia kuin aurinkosähköjärjestelmän tai kotiakun liittäminen.
Keskeisiä vaatimuksia ovat:
Sähkövarastojen osalta tarkistetaan myös Fingridin SJV2024-vaatimusten soveltaminen. Tarkat vaatimukset määräytyvät järjestelmän, tehon ja käyttötavan perusteella yhdessä paikallisen verkkoyhtiön kanssa.
Jos kodissa on jo aurinkopaneelit tai kotiakku, V2G lisääminen muuttaa verkkoon syöttävää kokonaisuutta. Verkkoyhtiö tarkastelee laitteiden mahdollista samanaikaista syöttöä.
Esimerkiksi 8 kW aurinkoinvertteri ja 11 kW V2G-järjestelmä voivat yhdessä syöttää enintään 19 kW ennen kodin oman kulutuksen huomioimista. Jos mukana on erillinen kotiakku ja sen oma invertteri, myös niiden vaikutus huomioidaan.
Verkkoyhtiön hyväksymällä tehonrajoituksella syöttö voidaan rajata pienemmäksi. Rajoituksen toteutus ja hyväksyttävyys pitää kuitenkin varmistaa osana suunnittelua.
Pelkkä pääsulakekoko ei kerro, kuinka paljon syöttävää laitteistoa liittymään voidaan liittää. Myös paikallisen sähköverkon kapasiteetti ja sähköiset ominaisuudet vaikuttavat.
Tavallinen verkon kanssa rinnan toimiva V2G-kokonaisuus tarvitsee sähköverkon toimiakseen. Sähkökatkossa sen on lopetettava syöttö jakeluverkkoon, eikä se yksin muodosta kodille omaa sähköverkkoa.
Tämä suojaa sähköverkon käyttäjiä ja verkossa työskenteleviä. Kiinteistöstä ei saa syöttää sähköä jännitteettömäksi tarkoitettuun jakeluverkkoon.
Auton käyttäminen kodin varavoimana vaatii erikseen sitä tukevan auton ja sähkönmuuntimen sekä syötönvaihtolaitteiston ja suojauksen. Sähköasennuksen näkökulmasta auto ja muunnin muodostavat tällöin varavoimalähteen, jonka liitäntä ja suojaus suunnitellaan generaattorin tapaan.
Tarvittavat varavoimalaitteet voivat kuulua samaan tuotekokonaisuuteen tai olla erillisiä lisälaitteita. Pelkkä V2G- tai ISO 15118-20 -tuki ei lupaa saarekekäyttöä. Varavoimatoiminto pitää varmistaa erikseen koko järjestelmälle.
Saarekekäytössä koti tai sen valitut sähköpiirit muodostavat sähkökatkon ajaksi oman, yleisestä sähköverkosta erotetun sähköverkon.
Varavoimaa tukeva akustojärjestelmä ylläpitää tämän paikallisen verkon jännitettä ja taajuutta sekä syöttää siihen sähköä. Turvallinen syötönvaihto estää sähkön päätymisen kodista jakeluverkkoon.
Esimerkiksi kylmälaitteet, valaistus ja lämmityksen ohjaus voivat jatkaa toimintaansa, vaikka alueen sähkönjakelu olisi poikki. Käytettävät laitteet ja varavoiman laajuus suunnitellaan järjestelmän tehon ja kiinteistön sähköasennusten perusteella.
Kaikki kotiakut tai hybridinvertterit eivät tue saarekekäyttöä. Myös järjestelmän toiminta sähkökatkon alkaessa, mahdollinen käynnistyminen ilman verkkosähköä ja aurinkopaneelien hyödyntäminen katkon aikana tarkistetaan erikseen.
Auton akussa voi olla paljon energiaa, mutta auto voi olla sähkökatkon alkaessa ajossa, irti latausjohdosta tai vähäisellä varauksella. Autoa voidaan myös tarvita liikkumiseen kesken katkon.
Kiinteä akustojärjestelmä on paikallaan myös auton ollessa poissa. Kun se tukee saarekekäyttöä ja siihen jätetään varavoimaa varten riittävä varaus, kodin tärkeiden laitteiden sähkönsaanti voidaan suunnitella auton saatavuudesta riippumatta.
V2G ei siksi automaattisesti korvaa kodin omaa varavoimaratkaisua. Saarekekäyttöä tukeva kotiakku voi olla perusteltu valinta, kun varavoimaa halutaan myös auton ollessa poissa.
Akun käytettävä energiamäärä ratkaisee varavoiman keston. Järjestelmän teho puolestaan määrittää, mitä laitteita voidaan käyttää yhtä aikaa.
Esimerkiksi 10 kWh käytettävä energiamäärä riittää laskennallisesti noin 10 tunniksi, jos varavoiman piirissä olevien laitteiden keskikulutus on 1 kW. Todellista käyttöaikaa lyhentävät muun muassa muunnoshäviöt. Suuret hetkelliset tehot ja laitteiden käynnistykset huomioidaan erikseen.
Varmista ensin, että oma auto ja suunniteltu latauslaitteisto tukevat haluttua kaksisuuntaista käyttöä Suomessa. Selvitä sähköurakoitsijan ja verkkoyhtiön kanssa koko kiinteistön liitettävyys, tehorajat ja tarvittavat dokumentit.
Jos haluat myös varavoimaa, kerro jo tarjouspyynnössä, mitä kodin laitteita pitää voida käyttää sähkökatkossa. Selvitä samalla saarekekäytön tuki, syötönvaihto, käytettävä varaus ja toiminta silloin, kun auto ei ole kotona.
Latausaseman vuoden 2027 tiedonsiirtovaatimuksiin voit tutustua artikkelissa EU yhtenäistää sähköautojen latausta – ISO 15118-20 vaatimukseksi vuonna 2027.
Suunnitteletko kodin varavoimaa? Aurinkopaneelit, kiinteä akusto, latausasema ja mahdollinen auton akun hyödyntäminen kannattaa suunnitella yhdessä. Aurinkotekniikka auttaa mitoittamaan kokonaisuuden kodin tarpeisiin. Pyydä suunnitelma ja tarjous.
